Pieksämäen Isännöintitoimi Oy

05/06/2026

Asunnoissa syttyy noin 3000 tulipaloa vuosittain. Osa tulipaloista saadaan estettyä tai vahingot minimoitua lisäämällä taloyhtiön paloturvallisuutta etukäteen. Lain mukaan taloyhtiöllä pitää olla pelastussuunnitelma, mikä sisältää paloturvallisuuden toimenpiteet ja ohjeet tulipalon ehkäisemiseksi sekä varautumis- ja toimintaohjeet onnettomuustilanteissa.

07/05/2026

Puutarha parvekkeella?
Voit viljellä asuntosi parvekkeella niin kukkia kuin hyötykasveja vapaasti, kun et riko taloyhtiön järjestysääntöjä, julkisivun yhtenäisyysvaatimuksia tai talon rakenteita. Istuta vain ruukkuihin tai laatikkoihin ja vain kaiteen sisäpuolelle. Leikkaa rönsyilevät kasvit niin, että ne eivät kasva naapurin tai julkisivun puolelle.

Puutarha pihamaalla?
Voit viljellä asuntosi pihalla niin kukkia kuin hyötykasveja vapaasti, kun et riko taloyhtiön järjestysääntöjä, julkisivun yhtenäisyysvaatimuksia tai talon rakenteita.
Muista kasvien turvavälit rakennuksista, jotta multa ja lehvästöt eivät aiheuta kosteusongelmia. Alle 40 sentin päässä seinästä saa olla vain kivimursketta. Pensaiden turvaväli on noin metrin ja puiden turvaväli noin viisi metriä.
Yhteisillä piha-alueilla istutuksista päättää taloyhtiö, joten kysy siihen aina lupa. Yhteisten kukkien kasteluvuoroista ja muista hoitotehtävistä hyvä sopia etukäteen.

Varmista mielenrauha matkan ajaksi:
• Lukitse ulko-ovet. Varmista, että huoltoyhtiöllä tai isännöinnillä on varmuuslukon avain, jotta asuntoon päästään hätätilanteessa sisään rikkomatta ovea.
• Sulje ikkunat, myös pienet tuuletusikkunat.
• Sulje pesukonehanat.
• Järjestä kastelija hajulukoille. Käyttämättömään pesualtaaseen, lattiakaivoon ja pönttöön on hyvä laskea vettä kerran viikossa, etteivät ne kuivu ja haise.
• Käännä posti lomaosoitteeseen tai pyydä naapuria tyhjentämään laatikko.
• Älä huutele poissaolostasi somessa.
Remontti- ja muuttojätteet jäteasemille
Ilmoita remontista ja muutosta aina isännöintiin. Lajittele ja toimita remonttijäte ja huonekalut suoraan jäteasemille tai kierrätä kirpparille. Remonttirojua ei saa laittaa taloyhtiön sekajäteastioihin tai niiden viereen. Ilmoita naapureillesi, jos remontista aiheutuu melua tai muita häiriöitä.

Aurinkoista kesää!

29/04/2026

20/04/2026

Mistä tiedän, kuka hoitaa minkäkin asian taloyhtiössä?
Isännöinnin ja taloyhtiön välinen sopimus määrittelee aina sen, missä asiassa otetaan yhteyttä mihinkin tahoon. Joidenkin asioiden hoitaminen, kuten saunavuorojen varaus, voi taloyhtiöittäin vaihdella huollon ja isännöinnin välillä. Voit tarkistaa alta, mikä on yleinen jako.

Kiinteistöhuollon, isännöinnin ja hallituksen yhteystiedot löytyvät yleensä taloyhtiön ilmoitustaululta ja asukassivuilta.

Missä asioissa otan yhteyttä taloyhtiön kiinteistönhuoltoon?
Kiinteistönhuolto hoitaa arkipäivän käytännön työt. Huoltoyhtiöllä on ympäri vuorokauden päivystys äkillisiä vahinkoja varten, m***a pienet viat korjataan normaalisti päiväsaikaan.
Huoltoon tehdään vikailmoitus tai soitetaan esimerkiksi seuraavissa asioissa:

nimen päivitys oveen ja rappukäytävän nimitauluun
pihan kunnossapito (nurmikonleikkuu, lumityöt, hiekoittaminen)
pienet kunnostustyöt ja vikatilanteet (asunnon lämpötila, tukkeutunut viemäri, rikkinäinen hana)
äkilliset vahinkotilanteet, kuten vesivahinko
oven avaaminen, jos avain on jäänyt sisälle
Kiinteistönhuollon yhteystiedot löytyvät yleensä taloyhtiön ilmoitustaululta ja asukassivuilta.

Missä asioissa otan yhteyttä taloyhtiön isännöintiyritykseen?
Isännöinti on ennen kaikkea hallinnon, kirjanpidon ja varainhoidon asiantuntija. Isännöintiin ollaan yhteydessä seuraavissa asioissa:

muutostyö-/remontti-ilmoitus ja remonttien valvonta
ilkivalta- ja häiriötilanteet, jos keskustelu naapureiden kanssa ei ole auttanut
laaja vahinkotapaus, esimerkiksi vesivahinko
Asuntokaupassa huoneiston sähköinen omistajamerkintä tehdään asioimalla Maanmittauslaitoksen sähköisessä asiointipalvelussa tai toimipisteessä. Kaupasta tulee olla yhteydessä myös isännöintiin, jotta muun muassa vastikemaksut veloitetaan uudelta omistajalta.

Milloin otan yhteyttä suoraan isännöinnin asiakaspalveluun?
Jos isännöintiyrityksellä on erikseen asiakaspalvelu, hoituvat sitä kautta tyypillisesti:

vastike- ja vesimaksut
isännöitsijäntodistus
muuttoilmoitus (tee myös huoltoyhtiöön)
Missä asioissa otan yhteyttä suoraan taloyhtiön hallitukseen?
Hallituksen jäseniin voi olla yleensä yhteydessä esimerkiksi seuraavissa asioissa:

toiveet taloyhtiön kehittämiseksi
asukastoiminta
Olen huolissani naapurini voinnista. Kehen otan yhteyttä?
Jos olet muuten huolissasi esimerkiksi iäkkään naapurin pärjäämisestä etkä esimerkiksi tapaa omaisia tai kotihoitoa rappukäytävässä, voit olla yhteydessä kuntaan. Monien kuntien ja kaupunkien sivuilla voi tehdä huoli-ilmoituksen.

Jos epäilet, että naapurissa tapahtuu jotakin rikokseksi määriteltävää, ole yhteydessä suoraan poliisiin.

On suositeltavaa ilmoittaa näistä viranomaisen lisäksi isännöintiin, sillä isännöinti ei saa tietoa viranomaiselta.

© Isännöintiliitto –

17/04/2026

Isännöintialalla poikkeuksellisen kiireinen kevät – huoneistotietojärjestelmän määräajat lähestyvät

Medialle
Julkaistu: 9.4.2026

Isännöintialalla eletään poikkeuksellisen kiireistä kevättä, kun yhtiökokouskausi ja lähestyvät huoneistotietojärjestelmän määräajat kuormittavat isännöintitoimistoja eri puolilla Suomea.

Taloyhtiöiden on ilmoitettava yhtiön kunnossapito- ja muutostyöt sekä yhtiölainoja ja vastikkeita koskevat tiedot Maanmittauslaitoksen ylläpitämään huoneistotietojärjestelmään viimeistään 30.6.2026. Lisäksi taloyhtiöissä on varauduttava ilmoittamaan osakkaiden kunnossapito- ja muutostyöilmoitusten tiedot 1.7.2026 alkaen. Ammattimaisesti isännöidyissä taloyhtiöissä tiedot ilmoittaa isännöinti.

– Huoneistotietojärjestelmään siirtyminen on tärkeä uudistus koko alalle, m***a tietojen siirron viime metrit osuvat ajallisesti hyvin kiireiseen ajankohtaan. Kevät on perinteisesti isännöinnin kiireisintä aikaa taloyhtiöiden yhtiökokouksien takia, sanoo tieto- ja teknologiajohtaja Ira Tenhunen Isännöintiliitosta.

Taloyhtiön taloustiedot ilmoitetaan huoneistotietojärjestelmään
Taloyhtiön taloudellisia tietoja huoneistotietojärjestelmään ilmoittaa sekä pankit että isännöinti ja taloyhtiöt. Pankkien olisi pitänyt hoitaa oma osuutensa taloyhtiölainojen ilmoittamisesta viime vuoden marraskuun loppuun mennessä.

– Kaikki pankit eivät ole ilmoittaneet taloyhtiölainoja huoneistotietojärjestelmään määräajassa, minkä vuoksi osa lainatiedoista puuttuu edelleen. Tämä on herättänyt huolta siitä, ehtivätkö taloyhtiöt ja isännöinti täyttää omat velvoitteensa 30.6.2026 mennessä. Maanmittauslaitoksen mukaan taloyhtiön lainaosuus- ja pääomavastiketietojen ilmoittaminen ei ole teknisesti sidoksissa pankin ilmoittamaan lainaan eli isännöinti voi ilmoittaa myös puuttuvien lainojen tiedot omien laskelmiensa mukaisesti, kertoo Tenhunen.

– Isännöinti ja taloyhtiöt siis pystyvät hoitamaan omat velvollisuutensa taloustietojen ilmoittamiseen liittyen. Kuitenkin siinä vaiheessa, kun pankki ilmoittaa puuttuvat taloyhtiölainat huoneistotietojärjestelmään, tulee lainaan liittyen ilmoittaa, jakautuuko se osakeryhmien vastuulle vai ei. Mikäli pankki ilmoittaa lainat vasta hankkeen päätyttyä, isännöinnille aiheutuu turhaa työtä, lisää Tenhunen.

Isännöintiliitto muistuttaa, että isännöinnin työpanoksella on hyvin merkittävä yhteiskunnallinen rooli huoneistotietojärjestelmän tavoitteiden saavuttamiseksi. Onnistuessaan huoneistotietojärjestelmä parantaa tiedon laatua ja läpinäkyvyyttä niin isännöinnissä, luotonannossa kuin asuntokaupassakin. On tärkeää, että myös luottolaitokset hoitavat omat velvollisuutensa mahdollisimman nopeasti, jottei isännöinnille aiheudu lisätyötä määräaikojen umpeuduttua.

Muuttuneet järjestelmävaatimukset lisänneet haastetta
Tuoreen Isännöintialan järjestelmäselvityksen mukaan huoneistotietojärjestelmän jatkokehityshanke on vaatinut isännöintialalta mittavia resursseja. Aikaa on mennyt etenkin korjaustietojen kokoamiseen ja oikeaan muotoon saattamiseen sekä yrityksen prosessien uudelleen rakentamiseen.

Isännöintitoimistojen lisäksi myös alan järjestelmien on täytynyt vastata nopealla aikataululla uusiin velvoitteisiin. Käytännössä tämä on tarkoittanut sitä, että ohjelmistotalot ovat joutuneet tekemään isohkojakin muutoksia ohjelmistoihinsa. Osa alan järjestelmistä ei kehitä vaadittavia toiminnallisuuksia, mikä on osaltaan johtanut siihen, että osassa isännöintitoimistoista on ollut pakko vaihtaa toimittajaa.

– Järjestelmäselvityksen mukaan hieman yli puolet vastaajista on vaihtanut isännöintijärjestelmää kolmen vuoden aikana ja noin viidesosa suunnittelee sitä. Tähän kun lisää huoneistotietojärjestelmään liittyvät uudet velvoitteet sekä kiireisen yhtiökokouskevään, monelle kokonaisuus on ollut melkein tekemätön paikka, Tenhunen kertoo.

Lue lisää: Isännöintialan järjestelmäselvitys 2026 >>

14/04/2026

Muistilista juhlien järjestämiseen taloyhtiössä
Oletko järjestämässä tupaantuliaiset, syntymäpäivät, valmistujaiset tai muut illanistujaiset? Taloyhtiössä ei vaadita täyttä hiljaisuutta, m***a myös naapurit on syytä huomioida. Seuraavin vinkein juhlat onnistuvat sekä järjestäjän että naapurin näkökulmasta:

Juhlien järjestäjä

• Ilmoita naapureille esimerkiksi aulan ilmoitustaululla juhlista. Kerro juhlien ajankohta, omat yhteystietosi ja asuntosi numero.
• Taloyhtiön järjestyssääntöjen määräämänä hiljaisuusaikana (yleensä klo 22–07) meteliä ei tulisi kuulua. Naapurit saattavat kärsiä melusta, vaikka he eivät tekisikään valituksia.
• Juhlien jälkeen siivoa mahdolliset jäljet taloyhtiön yleisistä tiloista.

Naapuri

• Osana normaalia asumista kotiin saa kutsua vieraita. Juhlien järjestämistä silloin tällöin ei voi kieltää muilta asukkailta.
• Toistuvasti naapurista kantautuva musiikki tai meteli kannattaa ottaa puheeksi kyseisen naapurin kanssa.
• Hallitus ja isännöintiyritys voivat puuttua asiaan vain, jos melu on säännöllistä eikä naapurien välinen keskustelu auta tilanteeseen.
• Soita hätänumeroon vain, jos epäilet väkivaltaa tai muita rikoksia.

03/04/2026

Hyvää Pääsiäistä!
Palvelemme taas tiistaina 7.4.2026 klo 8.30 alkaen.

17/03/2026

Huoneistotietojärjestelmän jatkokehitys – missä mennään?
28.01.2026

Huoneistotietojärjestelmän jatkokehitys etenee vaiheittain, ja isännöinnissä sen vaikutukset näkyvät ennen kaikkea tietojen ilmoittamiseen ja ylläpitoon liittyvinä käytännön tehtävinä.

Huoneistotietojärjestelmän aikaa on eletty asunto-osakeyhtiöissä ja monissa kiinteistöosakeyhtiöissä jo useampi vuosi, ja omistajia koskevien tietojen hakeminen MML:n rekistereistä suoraan tai järjestelmän kautta on muodostunut osaksi isännöinnin arkipäivää.

Samalla on valmistauduttu huoneistotietojärjestelmän jatkokehityksen myötä tuleviin uusiin velvollisuuksiin, kuten hallinnollisten tietojen ylläpitämiseen isännöinnin käytössä olevien järjestelmien lisäksi myös huoneistotietojärjestelmässä.

Huoneistotietojärjestelmän jatkokehitys (HTJ2) tarkoittaa, että asunto-osakeyhtiöiden kunnossapito- ja muutostyötietoja, laina- ja vastiketietoja sekä muita hallinnollisia tietoja siirretään huoneistotietojärjestelmään, missä ne ovat käytettävissä yhtenäisessä, rakenteisessa muodossa. Tämä parantaa tiedon laatua ja läpinäkyvyyttä niin isännöinnissä, luotonannossa kuin asuntokaupassakin.

Tietojen ilmoittaminen järjestelmään on parhaillaan käynnissä. Tämä perustamisvaihe on alkanut 1.6.2025.

Tärkeimmät tietojen ilmoittamiseen liittyvät määräajat ovat seuraavat:

Perustamisvaihe päättyy 30.6.2026. Siihen mennessä taloyhtiöiden on ilmoitettava taloyhtiön kunnossapito- ja muutostyötiedot (korjaushistoria ja kunnossapitotarveselvitys) sekä yhtiölainoja ja vastikkeita koskevat tiedot järjestelmään ensimmäisen kerran.

1.7.2026 alkaen siirrytään tietojen jatkuvaan ylläpitoon. Taloyhtiöllä on velvollisuus ilmoittaa tietoja vähintään kerran vuodessa, kuukauden kuluessa varsinaisesta yhtiökokouksesta. Lisäksi tietoja on päivitettävä lainoja ja vastikkeita koskevien muutosten yhteydessä sekä tarvittaessa pyynnöstä, jos osakas tai esimerkiksi kiinteistönvälittäjä pyytää tietojen päivittämistä.

Osakkaiden kunnossapito- ja muutostyöilmoitusten tietojen ilmoittamiseen varauduttava viimeistään 1.7.2026 alkaen. Tämän niin sanotun remonttirekisterin tiedot on pakko viedä järjestelmään 1.6.2023 alkaen kertyneiden ilmoitusten tietojen osalta. Tietojen ilmoittamiseen on varauduttava 1.7.2026 alkaen, koska tästä eteenpäin isännöinnin on pystyttävä päivittämään HTJ-tiedot esimerkiksi osakkaan tai kiinteistönvälittäjän pyynnöstä. Tietojen päivittäminen on tehtävä viimeistään ensimmäisen 30.6.2026 jälkeen pidetyn varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen.

Taloyhtiöiden ja isännöinnin velvollisuudet
Huoneistotietojärjestelmää koskeva lainsäädäntö tuo taloyhtiöille ja isännöitsijöille uuden velvollisuuden huolehtia siitä, että taloyhtiön tekniset, taloudelliset ja osakkaiden remontteihin liittyvät tiedot on päivitetty järjestelmään oikeassa muodossa ja laissa säädetyllä aikataululla.

Tietojen ilmoittaminen on uusi lakisääteinen velvollisuus, jota sovelletaan pienimpiä asunto-osakeyhtiöitä lukuun ottamatta kaikkiin Suomen asunto-osakeyhtiöihin sekä osaan keskinäisistä kiinteistöosakeyhtiöistä.

Isännöitsijöiden rooli korostuu tietojen ilmoittamisessa, sillä käytännössä isännöinti huolehtii suurelta osin hallinnoimiensa tietojen ilmoittamisesta ammattimaisesti isännöidyissä taloyhtiöissä. Jos huoneistotietojärjestelmän mukanaan tuomia muutoksia ei ole vielä huomioitu isännöintisopimuksessa, on syytä harkita isännöintisopimuksen päivittämistä tai muuten sovittava taloyhtiön hallituksen kanssa tarvittavista muutoksista kirjallisesti.

Ilmoitusvelvollisuuden ulkopuolelle jäävät yhtiöt
Tietojen ilmoittamiseen on velvollisuus vain sellaisilla asunto-osakeyhtiöillä, joissa on enemmän kuin viisi osakehuoneistoa, ellei yhtiöllä ole huoneistokohtaista lainaa. Osakehuoneistolla tarkoitetaan kaikkia osakeryhmiä, eli asuntojen lisäksi myös esimerkiksi osakeautopaikkoja, -varastoja ja muita vastaavia tiloja, jos niiden hallintaan oikeuttaa erillinen osakeryhmä.

Jos 1–5 osakehuoneiston yhtiöllä on huoneistokohtaista lainaa, on myös näillä yhtiöillä velvollisuus tietojen ilmoittamiseen.

Tiedot on päivitettävä huoneistotietojärjestelmään esimerkiksi osakkaan tai muun isännöitsijäntodistuksen pyytämiseen oikeutetun tahon pyynnöstä. Vaikka yhtiö ei kuuluisi velvollisuuden piiriin, voi tietoja ilmoittaa vapaaehtoisesti.

Ennen vuotta 2019 perustettu keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö on voinut valita, siirtyykö yhtiö huoneistotietojärjestelmään vai ei. Jos yhtiö ei ole siirtynyt huoneistotietojärjestelmään lainkaan, eivät myöskään uudet hallinnollisten tietojen siirtämistä koskevat velvollisuudet koske näitä yhtiöitä.

Vuoden 2019 alusta alkaen perustetut keskinäiset kiinteistöosakeyhtiöt on perustettu suoraan huoneistotietojärjestelmään. Keskinäiset kiinteistöosakeyhtiöt, joihin sovelletaan asunto-osakeyhtiölakia, ovat velvollisia ilmoittamaan hallinnollisia tietoja. Yhtiöt, joihin sovelletaan osakeyhtiölakia, jäävät ilmoitusvelvollisuuden ulkopuolelle.

Ilmoitusvelvollisuutta ei ole myöskään sellaisella yhtiöllä, jossa sijaitsevat huoneistot eivät ole tavanomaisen vaihdannan piirissä. Tällainen yhtiö on esimerkiksi asunto-osakeyhtiö tai keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö, jonka huoneistot ovat vuokrauskäytössä ja jolla on vain yksi osakkeenomistaja.

Ilmoittaminen järjestelmän kautta tai MML:n asiointipalvelussa
Maanmittauslaitos on avannut asiointipalvelun, jonka kautta hallinnollisten tietojen ilmoittaminen on mahdollista manuaalisesti. Tavoitteena kuitenkin on, että ammatti-isännöitsijät ilmoittavat tietoja isännöinnin käytössä olevan järjestelmän kautta, ja asiointipalvelu on ensisijaisesti ajateltu sellaisten yhtiöiden käyttöön, joilla ei ole ammatti-isännöitsijää.

Kaikki perinteiset järjestelmätoimittajat eivät ole kehittäneet järjestelmiinsä tietojen ilmoittamista varten tarvittavia toimintoja, joten järjestelmän kautta ilmoittaminen voi edellyttää järjestelmän vaihtamista. Tarkempia tietoja voi kysyä omalta järjestelmätoimittajalta.

Osakkaiden yhteystietojen muutokset
Osakkailla on tammikuun 2026 alkupuolelta alkaen ollut mahdollisuus päivittää omat yhteystiedot Maanmittauslaitoksen asiointipalvelussa. Samalla isännöintiyrityksiltä on poistunut väliaikaisesti käytössä ollut mahdollisuus ilmoittaa Maanmittauslaitokselle suurempia määriä osakkaiden sähköpostiosoitteita Excel-taulukkomuodossa.

appeared first on Isännöintiliitto.

10/03/2026

Tuloutus ja rahastointi

Miten osakkaat voivat maksaa taloyhtiölainan osuutensa?
Suurta remonttia varten otetun taloyhtiölainan maksamiseen on kaksi tapaa. Osakas voi maksaa osuutensa takaisin kerralla lainaosuussuorituksena ennalta määrättynä ajankohtana, tai lainaa voi lyhentää kuukausittaista pääomavastiketta maksamalla.

Miten taloyhtiö käsittelee maksut?
Taloyhtiön kirjanpidossa on kaksi vaihtoehtoista tapaa käsitellä osakkaiden maksusuoritukset: tuloutus tai rahastointi.

Mitä tarkoittaa tulouttaminen?
Tulouttaminen tarkoittaa, että taloyhtiön kirjanpidossa pääomavastikkeet merkitään tuotoiksi taloyhtiön tuloslaskelmaan.

Mitä tarkoittaa rahastointi?
Rahastointi tarkoittaa, että lainaa lyhentämiseksi maksetut pääomavastikkeet kirjataan kirjanpidossa taloyhtiön taseeseen rahastoon.

Kuka päättää tuloutuksen ja rahastoinnin välillä?
Päätös siitä, käytetäänkö taloyhtiön kirjanpidossa tuloutusta vai rahastointia, tehdään yhtiökokouksessa.

Mitä eroa tuloutuksella ja rahastoinnilla on?
Osakkaalle, joka asuu huoneistossaan, ei ole tuloutuksen ja rahastoinnin välillä suurta eroa. Kummassakaan tapauksessa hän ei saa verohyvitystä taloyhtiön remonttikustannuksista.

Sijoittajaosakkaan kannalta tuloutuksella ja rahastoinnilla on merkittävä ero. Jos pääomavastikkeet on käsitelty tuloutuksena, saa sijoittajaosakas vähentää ne verotuksessa vuokratuloista. Rahastoinnissa näitä osuuksia ei voi hyödyntää vuokratulon verotuksessa.

Tuloutukseen sisältyy kuitenkin riski, että taloyhtiölle muodostuu verotettavaa tuloa.

Voidaanko asukasosakkaiden ja sijoittajaosakkaiden maksuja käsitellä eri tavoin?
Kaikkien taloyhtiön osakkaiden suorituksia on käsiteltävä samalla tavalla. Maksusuoritukset voidaan kuitenkin jakaa esimerkiksi niin, että rahoitus- eli pääomavastikkeet tuloutetaan ja lainaosuussuoritukset rahastoidaan.

Milloin osakas voi joutua maksamaan pääomatuloveroa?
Oman asunnon myyntivoitosta pitää maksaa pääomatuloveroa, jos asunnossa on asunut alle kaksi vuotta. Myyntivoitto on asunnon myyntihinnan ja asunnon alkuperäisen hankintahinnan erotus.

Miten rahastointi ja tuloutus vaikuttavat veroihin?
Rahastointi ja tuloutus vaikuttavat yksittäisen osakkaan veronmaksuun asuntokaupoissa.

Jos asunnossa on ehtinyt asua yli kaksi vuotta ennen myyntiä, ei taloyhtiön valinta tuloutuksen ja rahastoinnin välillä vaikuta myyntiin mitenkään. Myynnistä kertyviin pääomatuloveroihin valinta vaikuttaa vain, jos asunnon myy ennen kahden vuoden rajan täyttymistä.

Mikäli taloyhtiön kirjanpidossa käsitellään yhtiölainan lyhennyksiä rahastoimalla, verottaja laskee asunnon hankintahintaan mukaan myös maksetun yhtiölainaosuuden. Näin osakkaan myyntivoiton määrä on pienempi, ja näin myös veroja kertyy vähemmän.

Esimerkki: Tuloutuksen vaikutus asunnon myyntiin ja pääomatuloveroon
Osakas päättää myydä uudiskohteessa sijaitsevan asunnon, jossa on asunut alle kaksi vuotta. Hän on maksanut suurehkon yhtiölainan osaltaan takaisin, m***a hän ei tehnyt tätä kerralla asunnon oston eikä myynnin yhteydessä. Yhtiölainan lyhennyksiä käsitellään taloyhtiön kirjanpidossa tulona.

Verottaja ei omien linjaustensa mukaisesti laske asunnon hankintahintaan mukaan tätä jo maksettua yhtiölainaosuutta, koska se on käsitelty tulona. Näin myyntivoiton määrä on laskennallisesti suurempi, ja koko summa on pääomaveron alainen.

© Isännöintiliitto –

06/02/2026

Yleisimmät väärinkäsitykset isännöinnistä: riitojen ratkoja ja pihojen lakaisija
05.02.2026
Naapuririitojen ratkominen, kiinteistöhuollon työt ja taloyhtiön pihojen kunnossapito. Nämä ovat keskeisempiä isännöitsijän työhön liittyviä suomalaisten väärinkäsityksiä, jotka ilmenevät Isännöintiliiton tuoreen kansalaiskyselyn* tuloksista.

– Isännöinnissä tehdään paljon työtä, joka jää asukkaille ja osakkaille näkymättömäksi. Siksi moni mieltää isännöintityön edelleen ennen kaikkea konkreettisiksi, taloyhtiössä näkyviksi asioiksi, kuten pihojen kunnossapidoksi, joka nousi esiin myös tutkimuksessa, toteaa Isännöintiliiton johtaja Marianne Falck-Hvilstafeldt.

– Isännöinti on kuitenkin vaativaa ja monipuolista asiantuntijatyötä, jossa tarvitaan laajaa osaamista taloudesta, hallinnosta, lainsäädännöstä ja rakennustekniikasta. Isännöinti huolehtii taloyhtiön hankinnoista, kunnossapidosta ja kiinteistön arvon kehityksestä, ja työ on yhä useammin moniammatillisen tiimin tuottamaa palvelua, kertoo Falck-Hvilstafeldt.

Nuorten ikäryhmässä isännöinti tunnetaan huonosti
Eri ikäryhmistä isännöitsijän tehtävänkuvasta heikoiten perillä ovat nuoret aikuiset. Alle 25-vuotiaista vastaajista 51 prosenttia oli sitä mieltä, että pihan kunnossapito kuuluisi isännöitsijän tehtäviin ja peräti 65 prosenttia oli sitä mieltä, että kiinteistön huoltotyöt kuuluisivat isännöitsijän vastuulle, vaikka nämä kuuluvat huoltoyhtiölle.

– Nuorilla ei tyypillisesti ole ollut yhtä paljon kosketuspintaa isännöinnin kanssa kuin iäkkäämmillä ihmisillä. Taloyhtiöiden hallituksissa on yleensä iäkkäämpää väkeä, ja nuorempien osakkaiden tyytymättömyys oman taloyhtiön hallituksen päätöksiin saattaa näkyä kriittisenä suhtautumisena isännöintiin, sillä taloyhtiössä isännöinti on usein hallituksen päätösten toteuttaja, Falck-Hvilstafeldt arvioi.

Tutkimustuloksissa näkyikin ruuhkavuosia elävien kriittisyys isännöintiin. 35-49 -vuotiaat suhtautuvat kriittisimmin kyselyn mukaan isännöintiin.

Tutkimustulokset osoittavat, että omistusasujat ovat huomattavasti paremmin perillä isännöitsijän vastuista kuin vuokralla asuvat.

– Omistusasuminen tuo usein mukanaan aktiivisempaa osallistumista taloyhtiön asioihin, esimerkiksi yhtiökokouksiin ja hallitustyöskentelyyn, mikä lisää ymmärrystä isännöinnin tehtävistä ja vastuiden jakautumisesta taloyhtiössä, toteaa lopuksi Falck-Hvilstafeldt.

Isännöintiliiton marraskuussa 2025 toteutettuun kyselytutkimukseen vastasi internetpaneelissa yli 18-vuotiaita suomalaisia yhteensä 1153. Tulokset on painotettu väestöä edustavaksi. Tutkimukseen vastanneiden määrä vaihtelee kysymyksittäin. Tutkimuksen toteutti Taloustutkimus Oy Isännöintiliiton toimeksiannosta. Vastausten virhemarginaali on enimmillään koko vastaajajoukon osalta +/- 3,2 prosenttiyksikköä.