Asianajotoimisto Haavisto Oy

Asianajotoimisto Haavisto Oy Inhimillistä m***a tehokasta asioiden hoitoa. Tarjoamme palveluita rikos- ja riita-asioiden hoitamiseen.

Yksityishenkilöitä palvelemme lisäksi perhe- ja jäämistöoikeudellisissa asioissa ja yrityksiä työ- ja sopimusoikeudellisissa kysymyksissä. Yrityksen toimipisteet ovat Huittisissa, Sastamalassa ja Punkalaitumella (torstaisin). Asianajotoimisto Haavisto Oy:ssä Sinua palvelevat asianajaja Elma Haavisto-Mäkelä ja lakimies Heidi Savolainen.

12/01/2023

Huutokaupat.com on Suomen kiinnostavin kauppapaikka. Sivustolla on jatkuvasti myynnissä monipuolinen valikoima ajoneuvoja, työkoneita, asuntoja, tontteja, työkaluja, kalusteita ja paljon muuta. Ilmoittajina toimivat tuhannet yritykset, ulosottovirastot, puolustusvoimat, kunnat ja muut julkisen se...

Oletko sinä jo tehnyt testamentin?
07/09/2022

Oletko sinä jo tehnyt testamentin?

Perinnöistä riidellään enemmän kuin ennen, mikä huolestuttaa asiantuntijoita. Nyt he paljastavat, miten rumiksi riidat voivat äityä – seurauksena voi olla jopa häätö rakkaasta kodista – ja neuvovat, miten repiviltä riidoilta voisi etukäteen välttyä.

02/04/2020

Tänään toimitettu ensimmäinen perunkirjoitus täysin etänä! Osallistujat tunnistettiin ennen kokousta verkkopankkitunnuksilla, millä myös lopullinen perukirja allekirjoitettiin. Yllättäen se oli helppoa ja näppärää. Tekniikka tähän on ollut olemassa varmasti jo kauan m***a vasta "pakon edessä" sitä näköjään osaa soveltaa tehokkaasti. 💪

18/09/2018

Hovioikeus: Lapsen hampaiden ja suun asianmukaisen hoidon laiminlyönyt äiti syyllistyi vammantuottamukseen

HO katsoi kuten käräjäoikeuskin, että lapsen äiti oli huolimattomuudellaan aiheuttanut lapselle (s. 2013) hampaiden reikiintymisen. Sen sijaan näyttämättä oli jäänyt, että äidin tarkoituksenaan olisi ollut tahallaan vahingoittaa lapsen terveyttä tai aiheuttaa hänelle kipua. Äidin syyksi jäi siten KO:n hänen syykseen lukema vammantuottamus. HO korotti kivusta, särystä ja muusta tilapäisestä haitasta maksettavaksi tuomitun 2 500 euron korvauksen 4 000 euroksi. Muilta osin KO:n tuomiota ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 18.9.2018)

Ensisijaisen syytteen (pahoinpitely 26.3.2013 - 10.9.2015) mukaan vastaaja (äiti) oli ruumiillista väkivaltaa käyttämättä vahingoittanut poikansa terveyttä. Syytteen mukaan äiti oli lapsensa lähihuoltajana lapsen syntymästä (26.3.2013) lähtien laiminlyönyt tämän hampaiden ja suun asianmukaisen hoidon kotona ja myöskin jättänyt väliin hammashuollon käyntejä. Laiminlyöntien seurauksena lapsen hampaat olivat reikiintyneet epätavallisen nopeasti ja hänelle oli aiheutunut kipua ja särkyä.

Toissijaisen syytteen (vammantuottamus 1.8.2013 - 10.9.2015) mukaan äiti oli huolimattomuudellaan aiheuttanut pojalleen ruumiinvamman tai sairauden, joka ei ole vähäinen. Äiti oli lapsensa lähihuoltajana lapsen syntymästä (26.3.2013) lähtien laiminlyönyt tämän hampaiden ja suun asianmukaisen hoidon kotona ja myöskin jättänyt väliin hammashuollon käyntejä. Laiminlyöntien seurauksena pojan hampaat olivat reikiintyneet epätavallisen nopeasti ja hänelle oli aiheutunut kipua ja särkyä.

Kolmannnen syytteen (pahoinpitely 24.6.2015) mukaan pojan äiti oli tehnyt myös ruumiillista väkivaltaa tapahtuma-aikaan 6-vuotiaalle tytölle kerrostalon rappukäytävässä/asunnon oviaukossa nostamalla tämän niskasta tai hiuksista kiinni pitäen ilmaan ja heittämällä tämän sen jälkeen muutaman metrin pituisen matkan lattialle siten, että tyttö oli tullut maahan kyljelleen niin että hänen kätensä ja jalkansa olivat jääneet hänen vartalonsa alle. Teosta oli aiheutunut lapselle ainakin kipua.

KO oli tuominnut äidin vammantuottamuksesta (vammantuottamus 1.8.2013 - 10.9.2015) ja (tytön) pahoinpitelystä (24.6.2015) 30 päivän ehdolliseen vankeusrangaistukseen.

Äiti velvoitettiin korvaamaan kohdassa 1 pojalleen kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta 2 500,00 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin viivästyskorkoineen 10.9.2015 lukien.

Äiti velvoitettiin korvaamaan tytölle kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta 300,00 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin viivästyskorkoineen 24.6.2015 lukien.

Äiti vaati HO:ssa, että kohdan 1 syyte vammantuottamuksesta ja syyte pahoinpitelystä tytön osalta hylätään ja että hänet vapautetaan tuomitusta korvausvelvollisuudesta. Äiti oli toissijaisesti vaatinut, että hänelle tuomittu ehdollinen vankeusrangaistus lievennetään sakkorangaistukseksi ja että hänen maksettavakseen tuomittu korvaus kivusta, särystä ja muusta tilapäisestä haitasta alennetaan poikansa osalta 500 euroksi ja työtön osalta 100 euroksi.

Syyttäjä vaati, että äiti tuomitaan kohdassa 1 KO:n tuomiossa selostetun syytteen mukaisesti rangaistukseen 1.8.2013 ja 10.9.2015 välisenä aikana tehdystä pahoinpitelystä. Syyttäjä lisäksi vaati, että äiti velvoitetaan korvaamaan valtiolle todistelukustannukset HO:ssa.

Poika vaati, että äiti tuomitaan kohdassa 1 rangaistukseen syyttäjän HO:ssa täydentämän teonkuvauksen mukaisesta pahoinpitelystä. Poika vaati lisäksi, että äidin hänelle kivusta, särystä ja muusta tilapäisestä haitasta maksettavaksi tuomittu korvaus korotetaan joka tapauksessa 6 000 euroksi.

HO korotti äidin pojalleen kivusta, särystä ja muusta tilapäisestä haitasta maksettavaksi tuomitun korvauksen 4 000 euroksi KO:n tuomitsemine korkoineen. Muilta osin KO:n tuomiota ei muutettu.
Hovioikeuden pääasiaratkaisun perustelut
"Kohta 1

A:n hampaiden vaurioitumisen on väitetty johtuneen siitä, että Äiti on laiminlyönyt tämän hampaiden ja suun asianmukaisen hoidon, antanut hiilihydraattipitoista ravintoa ja jättänyt väliin hammashuollon hoitokäyntejä.
Hampaiden ja suun asianmukainen hoito

Äiti ja todistaja T [sijaisvanhempi] ovat hovioikeuden pääkäsittelyssä kertoneet asian ratkaisuun vaikuttavista seikoista niin kuin heidän kertomakseen on käräjäoikeuden tuomioon kirjattu.

Hovioikeudessa uutena todistaja kuultu hammaslääkäri HL on kertonut, että hampaat reikiintyivät viimeistään puolen vuoden kuluessa, jos hampaiden harjaaminen laiminlyötiin ja jos hampaat lisäksi altistuivat liian sokeripitoiselle ruokavaliolle. Vuoden kuluessa reiät etenivät hampaan juureen. Tämän jälkeen hammasta ei voitu enää korjata vaan se täytyi poistaa. A:n hampaistossa ei ollut todettu kehityssairauksia eikä reikiintyminen ollut johtunut perintötekijöistä. HL:n käsityksen mukaan A:n hampaiden hoidon laiminlyönti oli jatkunut vähintään vuoden ajan.

A:n hampaissa tapahtuneet muutokset käyvät ilmi lääkärinlausunnosta 25.8.2015. Lausunnon mukaan A:n hampaat oli hammashoitajan puolivuotistarkastuksessa 8.1.2014 todettu olleen kunnossa. Äidille oli tuolloin kerrottu terveellisistä ruokailutottumuksista, makean välttämisestä sekä reikiä aiheuttavan bakteerin mahdollisesta tarttumisesta ja sen ehkäisemisestä.

A:n tapaturman vuoksi 29.10.2014 tarkastetun hampaan vaurion oli todettu muistuttavan enemmänkin reikää kuin lohkeamaa. Muilta osin lääkärinlausuntoon ei ole kirjattu poikkeavia havaintoja.

Hammashoitajan tarkastuksessa 18.2.2015 A:n yläetuhampaiden oli todettu olleen juuriksi reikiintyneet ja A:n syövän ja juovan paljon makeaa. Lausunnon mukaan hammashoitaja oli tuolloin kertonut huoltajalle terveellisistä ruokatottumuksista ja kehottanut vähentämään makean käyttöä sekä ottamaan käyttöön ksylitolituotteita ja tehostamaan hampaiden harjaamista ja hammastahnan käyttöä.

Lääkärinlausunnosta 24.5.2016 ilmenee, että hammaslääkäri oli 17.5.2016 todennut A:lla pahoin karioituneen maitohampaiston, jossa ainoat ehjät hampaat olivat sijainneet alaetualueella. Kyseisen tarkastuksen perusteella A:lle on tehty lähete korjaavaan kariologiseen hoitoon. HL:n antamasta lääkärinlausunnosta 21.9.2016 ilmenee, että A:lta oli anestesiassa poistettu seitsemän hammasta ja paikattu kuusi hammasta. Kaikki yläetuhampaat Dd 52-62 olivat sulaneet ikenen tasolle karioitumisen vuoksi. Lausunnon mukaan A:n hampaiden tila oli seurausta suuresta huolimattomuudesta potilaan hammashygieniassa ja se oli todennäköisesti johtunut myös hiilihydraattipitoisesta ruokavaliosta, jotka yhdessä olivat johtaneet hampaiden huomattavan epätavalliseen reikiintymiseen.

Äiti on kertonut harjanneensa A:n hampaat aamuin ja illoin joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta. Toisaalta Äiti on esitutkinnassa todennut lasten suuhygieniasta huolehtimisen jääneen ”huonolle tolalle”. Esitetyistä lääkärinlausunnoista ja todistaja HL:n kertomuksesta ilmenee, että A:n hampaiden reikiintyminen on ollut epätavallista. A:lla ei ole todettu hampaiston kehityssairauksia eikä hampaiden reikiintyminen ole johtunut perintötekijöistä. Asiassa on siten näytetty A:n hampaiden reikiintymisen johtuneen siitä, että Äiti on laiminlyönyt tämän hampaiden ja suun asianmukaisen hoidon.
Hiilihydraattipitoinen ruokavalio

Ensimmäinen maininta A:n hiilihydraattipitoisesta ruokavaliosta sisältyy kirjaukseen hammashoitajan tarkastuksesta 18.2.2015. Kirjauksen tarkempi tausta on jäänyt asiassa epäselväksi. Myös HL on kertonut, että A:n hampaiden tila oli todennäköisesti osaltaan seurausta tämän hiilihydraattipitoisesta ruokavaliosta eli käytännössä sokeripitoisten mehujen, keksien, sipsien ja karkkien syömisestä. Äiti on itse kertonut, että hän oli tarjonnut A:lle ”tavallista kotiruokaa”. A joi mehua m***a ei syönyt karkkia. Sijaisäitinä toimiva T on kertonut A:n olleen erityisen mieltynyt makeaan.

Huomioon ottaen, että Äiti on kiistänyt antaneensa A:lle tavanomaista enemmän hiilihydraattipitoista ruokaa tai juomaa ja koska A:n hampaiden reikiintyminen on voinut jo yksinään johtua tämän hampaiden ja suun asianmukaisen hoidon laiminlyönnistä, asiassa ei ole näytetty, että Äiti olisi antanut A:lle tavanomaista enemmän hiilihydraattipitoista ruokaa tai juomaa.
Hammashuollon hoitokäyntien laiminlyönti

Äiti on tuonut A:n hammashoitajan puolivuotistarkastukseen sovitun 25.9.2013 asemesta 8.1.2014, hammashoitajan tarkastukseen sovitun 20.1.2015 asemesta 18.2.2015 ja laiminlyönyt tuoda tämän suunniteltuun hammashoitajan tarkastukseen 5.6.2015. Äiti on siten tuonut A:n tarkastuksiin alun perin sovittuja aikoja myöhemmin ja laiminlyönyt tuoda tarkastukseen 5.6.2015.
Johtopäätökset

Vammantuottamuksen tunnusmerkistön täyttyminen edellyttää, että tekijä huolimattomuudellaan aiheuttaa toiselle ruumiinvamman tai sairauden, joka ei ole vähäinen. Tekijän menettely on rikoslain 3 luvun 7 §:n 1 momentin mukaan huolimatonta, jos hän rikkoo olosuhteiden edellyttämää ja häneltä vaadittavaa huolellisuusvelvollisuutta, vaikka hän olisi kyennyt sitä noudattamaan. Pahoinpitelyrikoksen tunnusmerkistön täyttyminen edellyttää puolestaan tekijältä tahallisuutta. Rikoslain 3 luvun 6 §:n mukaan tekijä on aiheuttanut tunnusmerkistön mukaisen seurauksen tahallaan, jos hän on tarkoittanut aiheuttaa seurauksen taikka pitänyt seurauksen aiheutumista varmana tai varsin todennäköisenä.

Hampaiden reikiintyminen on hampaiden ja suun asianmukaisen hoidon laiminlyönnin ennalta-arvattava seuraus. Äidille on myös kerrottu terveellisistä ruokailutottumuksista ja makean käytön välttämisestä hammashuollossa käyntien yhteydessä 8.1.2014 ja 18.2.2015. Toisaalta Äiti ei ole näytetty kokonaan laiminlyöneen A:n hampaiden hoitoa tai hammashuollossa käyttämistä. Lääkärinlausunnosta 25.8.2015 ilmenee, että hammaslääkärissäkäynnin 29.10.2014 yhteydessä asiakirjoihin ei ole tehty kirjauksia hampaiden tavanomaisesta poikkeavasta kunnosta. Toisaalta A:n yläetuhampaat on 18.2.2015 todettu olevan ”juuriksi reikiintyneet”. Hovioikeuden käsityksen mukaan tästä voidaan päätellä, että A:n hampaiden reikiintyminen on loppuvaiheessa tapahtunut hyvin nopeasti.

Hovioikeuden pääkäsittelyssä on todistaja HL:n kertomuksella tullut täysin näytetyksi, että A:n hampaiden poikkeuksellinen reikiintyminen on johtunut suuresti laiminlyödystä hampaiden ja suun hoidosta. Siitä huolehtiminen on ollut Äidin velvollisuus. Vaikka Äidin on täytynyt havaita A:n hampaiden kunnon huononeminen ja häntä on muistutettu hampaiden hoidon tärkeydestä, ei voida katsoa, että hän olisi tuolloisessa elämäntilanteessaan suhtautunut A:n hampaiden kunnon huononemiseen hyväksyvästi tai välinpitämättömästi, vaan on pääteltävissä, että hän on kertomassaan raskaassa elämäntilanteessa huolehtinut A:n hampaiden hoidosta kykyjensä mukaan. Tämän vuoksi hovioikeus katsoo kuten käräjäoikeuskin, että Äiti on huolimattomuudellaan aiheuttanut A:n hampaiden reikiintymisen. Sen sijaan näyttämättä on jäänyt, että hänen tarkoituksenaan olisi ollut tahallaan vahingoittaa A:n terveyttä tai aiheuttaa hänelle kipua. Äidin syyksi jää siten käräjäoikeuden hänen syykseen lukema vammantuottamus.
Kohta 2

Todistaja K [naapuri] on kertonut hovioikeuden pääkäsittelyssä, että Äiti oli ottanut kiinni B:stä ja heittänyt tämän lattialle kyljelleen. K ei ole kyennyt hovioikeudessa kertomaan yksityiskohtaisesti siitä, mistä kohtaa Äiti oli ottanut kiinni B:stä eikä siitä, kummalle kyljelle B oli kaatunut. Huomioon ottaen, että tapahtumista on kulunut aikaa yli kolme vuotta, mainittujen epätarkkuuksien ei voida katsoa vaikuttavan K:n kertomuksen näyttöarvoon. Hovioikeus katsoo K:n kertomuksella näytetyksi, että Äiti on syyllistynyt käräjäoikeuden hänen syykseen lukemaan pahoinpitelyyn.
Rangaistusseuraamus

Hovioikeus hyväksyy käräjäoikeuden tuomion perustelut.

KO: "Äiti on tuomittava yhteiseen rangaistusseuraamukseen, jossa rangaistuslaji ja määrä määräytyy pitkälti hänen syykseen kohdassa 2 syyksiluetun pahoinpitelyn perusteella.

Kohdan 2 osalta rangaistuksen lajissa ja määrässä on kiinnitettävä huomio erityisesti:

1 Äidin ja K:n asiaan vaikuttavilta osin yhdenmukaisilla kertomuksilla on näytetty, että B oli tekoaikaan ja sitä ennen usein ollut Äidin luona. B:n isä on myös kohdan 1 asianomistajan A:n isä. Äiti on A:n äiti.

2 Sanottuihin seikkoihin nähden pahoinpitely oli tehty olosuhteissa, jotka vastaavat lähisuhdeväkivaltatilannetta.

3 Tekopaikka on saman selvityksen perusteella myös verrattavissa teon oikeudenvastaisuutta arvioitaessa B:n kotiin.

4 B on ollut rikoksentekohetkellä kuusi vuotiaana sangen nuori ja Kynkääniemen kertomuksen perusteella lisäksi ikäisekseen vielä pieni kokoinen ja hento, joten hän on ollut täysin puolustuskyvytön aikuisen Äidin väkivallan käyttöä vastaan.

5 Äidin B:hen kohdistama väkivalta ei ollut ollut vähäistä.

Arvioidessaan kohdissa 1 – 5 esitettyjä seikkoja käräjäoikeus on päätynyt siihen, että äiti on tuomittava kohdissa 1 ja 2 yhteiseen päivissä mitattavaan vankeusrangaistukseen.

Äitiä koskevan rikosrekisteriotteen 15.9.2017 häntä ei ole aiemmin tuomittu vankeusrangaistukseen, ja kun asian käsittelyssä ei ollut tullut ilmi erityisiä vastaseikkoja, äidille tuomittava vankeusrangaistus on määrättävä ehdollisena."
Yksityisoikeudellinen korvausvelvollisuus

Äidin menettelyn seurauksena A:lta on jouduttu poistamaan seitsemän maitohammasta ja paikkaamaan kuusi maitohammasta. A:lle on aiheutunut hampaiden reikiintymisestä ajoittaista kipua 18.2.2015 alkaen syksyyn 2016 saakka ja lisäksi hänelle on aihetunut haittaa virheellisestä purennasta. Käräjäoikeuden katsomin tavoin lähimpänä kysymyksessä olevia vammoja on henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suositusten kohta 3.1.3., jonka mukainen korvausasteikko yhden hampaan osalta on 1 000 – 2 500 euroa. Ottaen huomioon tilapäisen haitan kesto sekä se, että kysymys on useasta hampaasta, hovioikeus harkitsee kohtuulliseksi korvaukseksi A:lle kivusta, särystä ja muusta tilapäisestä haitasta 4 000 euroa.

B:lle tuomitun korvauksen osalta hovioikeus hyväksyy käräjäoikeuden tuomion perustelut."

Valitusosoituksessa tarkoitettu määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 16.11.2018.

LÄHDE: EDILEX.FI

26/07/2018

Salametsästäjä päätyy Suomessa oikeuteen vain harvoin

Salametsästäjä joutuu oikeuteen vain harvoin Suomessa, selviää STT:n läpikäymästä tuomioistuinten aineistosta. Oikeuteen on edennyt aineiston perusteella yleisimmin tapaus, jossa metsästäjä ampuu vahingossa naarashirven, jota seuraa alle vuoden ikäinen jälkeläinen tai erehtyy lajintunnistuksessa. Niin sanottuja salametsästystapauksia, eli tapauksia joissa on tahallaan metsästetty riistaa ilman lupia, puidaan käräjillä harvoin.

STT tilasi kaikista käräjäoikeuksista viimeisen kolmen vuoden ajalta kaikki tuomiot, joissa vastaajaa oli syytetty metsästysrikoksesta tai törkeästä metsästysrikoksesta. Tuomioita annettiin yhteensä 125, joista STT:lle lähetettiin 104 tuomiota.

Metsästäjäliiton järjestöpäällikkö Teemu Simenius kertoo, että metsästäjät ovat ilmoittaneet jälkeläisen kanssa olevan hirviemon ampumisesta usein itse. Tuomioista saa vastaavan kuvan. Lakia on kuitenkin hiljattain muutettu, eikä emon ampuminen ei ole enää rangaistava rikos. Aikaisemmin siitä sai aineiston perusteella päiväsakkoja ja usein myös määräaikaisen metsästyskiellon.

– Viime kausi oli ensimmäinen kausi, kun näistä vahingoista ei enää tuomittu. Onhan se aikamoinen oikeusmurha, kun metsästäjällä ei ole aina mahdollisuutta todeta, että emoa seuraa vasa. Vasa voi olla kaukanakin ja naaras saattaa yrittää houkutella metsästyskoiraa kauas vasasta, Simenius sanoo.

Luvallisessa pyynnissä sattuneiden virheiden lisäksi yleinen tapaus on sellainen, jossa lähinnä pienriistaa on ammuttu tiealueelta, ajoneuvosta tai läheltä ajoneuvoa.
Esimerkkitapauksia aineistosta:

Mies oli ajamassa autoa, kun huomasi metson. Hän pysäytti auton ja ampui metson välittömästi auton läheisyydestä tien penkalta, Pohjois-Karjalan käräjäoikeuden tuomiossa vuodelta 2015 todetaan.

Koska riistaeläintä ei saa ampua yleiseltä tieltä, tai eläimen ollessa tiellä, eikä ajoneuvosta tai alle sadan metrin päästä pysäyttämisen jälkeen, mies tuomittiin 30 päiväsakkoon, maksamaan 700 euroa korvauksena metsosta ja kivääri tuomittiin valtiolle.

Miehet ampuivat Helsingin edustalla sijaitsevan Koirasaaren edustalla vuonna 2015 alleja moottoriveneestä moottorin käydessä, todetaan puolestaan Helsingin ainoassa metsästysrikostuomiossa kolmen vuoden ajalta.

Riistaa ei saa ampua veneestä moottorin käydessä, joten miehet tuomittiin metsästysrikoksesta toinen 50 ja toinen 60 päiväsakkoon ja haulikot määrättiin valtiolle.
Arvion mukaan susia ammutaan jopa kymmeniä vuodessa

Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Ilpo Kojola kertoo, että esimerkiksi karhun ja hirven osalta salametsästys on merkitykseltään vähäistä. Kojolan mukaan susi poikkeaa hirvestä ja karhusta siten, että sillä ei ole samanlaista saalisarvoa. Sudet kuitenkin tappavat metsästyskoiria ja muita koti- tai tuotantoeläimiä.

- Meillä on vahva koirametsästyksen kulttuuri ja koirat koetaan perheenjäseniksi. Kun koira joutuu suden uhriksi, se voi aiheuttaa voimakkaita tunteita.

Kojola arvioi susikannan tällä hetkellä kahden ja kolmensadan yksilön välille. Kanta on kasvanut viime vuosina maltillisesti.

– Susikannan kehitystrendit kertovat siitä, että kanta ei ole kasvanut sillä tavalla, kun lajille on ominaista. Vuosivaihtelu on kova, m***a pahimpina vuosina on arvioitu kymmenien yksilöiden joutuneen salametsästyksen uhriksi. Tarkempi analyysi pannoitetuista susista on tuonut esille sen, että laiton pyynti on ollut 2000-luvulla tärkein yksittäinen kuolinsyy.

Riistakeskuksen tilaaman toukokuisen kyselytutkimuksen perusteella suden salametsästykseen suhtaudutaan entistä kielteisemmin. Toisaalta erityisesti Pohjois- ja Itä-Suomessa susien määrää pidetään liian suurena.

Kolmen vuoden aikana suden salametsästystä on STT:n aineiston perusteella puitu oikeudessa alle viisi kertaa. Suden salametsästyksestä ei siis käytännössä jää Suomessa kiinni.

Simenius kertoo, etteivät kaikki metsästäjät suinkaan vihaa susia. Suomessa on reilut 300 000 metsästäjää, jotka ovat Simeniuksen mukaan läpileikkaus yhteiskunnasta. Hänen mukaansa suurta ääntä pitävät luovat sellaisen mielikuvan, että metsästäjät olisivat kärkkäitä susivihassa.

– Todellisuudessa siellä on mielipidettä laidasta laitaan. Mielipide kääntyy sutta vastaan silloin, kun susi vaikuttaa omaan olemiseen, olipa metsästäjä tai ei-metsästävä ihminen. Voin helposti kuvitella, että jos oma lemmikki on mennyt suden suuhun, niin siinä jää sellainen viha päälle, että tilaisuuden tullessa ammutaan kohti. Joitakin tapauksia tapahtuu kiistatta, Simenius sanoo.
Tapauksia aineistosta:

Syyttäjän mukaan mies oli oikeudettomasti tappanut suden Nurmeksessa vuonna 2016 jäljittämällä sen ja ampumalla sitä useita kertoja haulikolla. Sudesta kuitenkin löytyi niin monenlaisia hauleja, että suden todettiin haavoittuneen jo aikaisemmin. Mies perusteli ampumista sillä, että susi olisi ollut jo loukkaantunut. Niinpä oikeus katsoi, ettei kyse ollut törkeästä metsästysrikoksesta. Hänet tuomittiin metsästysrikoksesta 60 päiväsakkoon ja haulikko tuomittiin valtiolle.

Vuonna 2015 Nousiaisissa peuraa metsästämässä ollut nuori mies pysäytti autonsa ja ampui auton oviaukosta suden. Hän kertoi oikeudelle, että eläin käyttäytyi oudosti ja hän arveli sen olevan ulkonäön perusteella koiran ja suden risteytys. Hän laittoi eläimen auton lavalle, ajoi kotiin ja säästi kallon ja laittoi sen pakastimeen. Autossa mukana olleelle naiselle ja miehelle tuli myöhemmin riitaa ja nainen päätti kertoa tapauksesta poliisille. Turun yliopisto tutki näytteen ja totesi, että kysymyksessä oli susi yli 99,9 prosentin todennäköisyydellä. Mies tuomittiin puolen vuoden ehdolliseen vankeuteen törkeästä metsästysrikoksesta.
Tuomioita myös ihmisten ampumisesta

Aineiston perusteella metsästysrikosten kirjo on moninainen. Teot vaihtelevat tiealueella ammuskelusta liian nuoren karhunpennun ampumiseen ja oravan metsästämiseen torilta ostetulla lelujousipyssyllä. Osalta tuomituista on puuttunut metsästyslupa, osalla on ollut liian tehokas ase ja osa tuomituista on metsästänyt toisen mailla tai väärän seuran alueella. Yhtä kirjavia ovat selitykset. Eräässäkin tuomiossa mies kertoi, että ampui hirven oman seuran alueella, m***a hirvi potkaisi itsensä kuoltuaan toisen seuran puolelle. Paikalla tilanteen todenneet rajavartijat eivät olleet samaa mieltä, ja mies tuomittiin metsästysrikoksesta. Tuomiot ovat usein päiväsakkoja, kun ei ole kyse tahallisesta salametsästyksestä. Usein valtiolle tuomitaan myös ase ja eläimen lihat tai osat.

Metsästäjät selviävät aineiston perusteella sakoilla myös ihmiseen osumisesta.
Tapauksia aineistosta:

Mies ampui vuonna 2015 Heinolassa metsäjäniksen talon pihalle siten, että osa hauleista osui talon seinään ja ikkunaan. Talon omistanut pariskunta sattui juuri istumaan kahvilla ikkunan toisella puolella, m***a kukaan ei loukkaantunut tilanteessa. Mies tuomittiin metsästysrikoksesta 25 päiväsakkoon.

Mies luuli hämärässä metsästystoverinsa lunta vasten näkynyttä jalkaa rusakoksi ja ampui tätä oikeaan jalkaan Outokummussa syksyllä 2014. Kun ammuttu mies huusi ampujalle, että tämä ei enää ampuisi, mies ampui tätä vasempaankin jalkaan. Ampuja kertoi oikeudessa, että luuli toverinsa ääntä loukkaantuneen rusakon ääneksi. Mies tuomittiin vuonna 2015 käräjillä metsästysrikoksesta ja vammantuottamuksesta 50 päiväsakkoon.

LÄHDE: Edilex.fi

26/06/2018

Luvatta tehdystä asbestipurkutyöstä sakkoja

Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeus tuomitsi yksityisen elinkeinonharjoittajan 30 päiväsakkoon luvatta tehdystä asbestipurkutyöstä. Lisäksi hänet velvoitettiin menettämään valtiolle rikoksen tuottama taloudellinen hyöty lähes 6 000 euroa.

Tuomion saanut tapaus koskee viime vuoden lopulla Kuortaneella tehtyä rakennuksen purkua. Asbestipitoisia rakennusmateriaaleja ei oltu purettu asbestipurkuluvan omaavan yrityksen toimesta, vaan purkutyön oli tehnyt tuomion saanut elinkeinonharjoittaja ilman lupaa. Taloudellista hyötyä oli saatu mm. niin, että tuomion saanut elinkeinonharjoittaja ei ollut maksanut asbestipurkuluvan hintaa 700 euroa. Hyötyä saatiin myös niin, ettei asianmukaista huoltotilaa oltu tehty.

Työsuojeluviranomainen muistuttaa, että rakennuksien purkujen yhteydessä on huomioitava myös asbesti.

- Asbestipitoiset materiaalit on aina purettava luvan omaavan yrityksen toimesta, kertoo ylitarkastaja Mikko Koivisto asbestipurkulupia myöntävästä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastosta (AVI).

LÄHDE: Edilex.fi

05/06/2018

Professori Seppo Koskinen: Huono asiakaspalvelu ja työsopimuksen päättäminen.

Työntekijän epäasiallista käyttäytymistä asiakkaita kohtaan arvioidaan sekä työnantajan itsensä kannalta että myös asiakkailta saadun palautteen avulla. Palveluammatissa toimivilta on oikeuskäytännössä edellytetty palvelualttiutta ja käytöstä, josta ei aiheudu työnantajalle asiakassuhteen menetyksiä.

Palvelualalla työntekijältä edellytetään asiallista käyttäytymistä. Tälläkään alalla työsopimuksen päättäminen ei silti ole mahdollista minkä tahansa sopimattoman käyttäytymisen johdosta. Muun ohessa työntekijän epäkunnioittava käyttäytyminen ei välttämättä riitä päättämisperusteeksi, vaikka se saattaa olla työsopimusvelvoitteiden vastaista. Esimerkiksi seuraavassa tuomiossa ulkomaan terminaalin kahviot olivat asiakasmäärien, kiireen ja osittain myös työaikojen epäsäännöllisyyden vuoksi varsin vaativia. Näistä syistä po. toimipisteissä asiakaspalvelussa työskentelevältä vaadittiin tavallista suurempaa itsehillintää ja sietokykyä ja siksi moitittava käyttäytyminen ei riittänyt irtisanomisperusteeksi.

TT 1995-75: Tarjoilijan työsopimuksen irtisanomisen syyksi oli ilmoitettu muun muassa hänen töykeä käyttäytymisensä asiakkaita kohtaan ja työaikojen laiminlyönti. Vaikka tarjoilijan käyttäytymistä asiakkaita kohtaan voitiin pitää sinänsä moitittavana, ei hänen käyttäytymisensä ottaen huomioon työpaikalla noudatetun työaikakäytännön ja työpaikan olosuhteet ollut näytetty kuitenkaan olleen siinä määrin ristiriidassa hänen asemassaan olevalta henkilöltä vaadittavan menettelyn kanssa, että työnantajalla olisi ollut riittävä peruste työsopimuksen irtisanomiseen. Korvauksen määrää alentavana seikkana on otettu huomioon tarjoilijan irtisanomiselle antama aihe.

Töykeys ja epäasiallisuus

Työntekijän käyttäytymistä asiakkaita kohtaan arvioidaan ensisijassa työn näkökulmasta. Mikäli työntekijä suhtautuu työssään asiakkaisiin esimerkiksi töykeästi, työsopimuksen päättäminen kiistatta helpottuu.

Vastaavasti tekoa lieventää se, jos kyse on ollut työajan ulkopuolella vapaa-aikana ja muualla kuin yhtiön toimitiloissa tapahtuneesta asiakaskäyttäytymisestä. Asiakkaaseen kohdistuva käyttäytyminen ei välttämättä edes vahingoita omaa työnantajaa. Arviointiin vaikuttavat muun muassa työntekijän aikaisempi käyttäytyminen, toimenpiteestä työnantajalle aiheutunut vahinko sekä annetut varoitukset. Sopimattoman käyttäytymisen jatkuminen varoituksista huolimatta ankaroittaa työntekijän käyttäytymisen arviointia

TT 2001-48. Työntekijälle oli pidetty puhuttelu asiakaspalautteista ja hänen käyttäytymisestään asiakkaiden luona. Vastaava puhuttelu oli pidetty noin 10 kuukautta myöhemmin, jolloin työntekijälle oli myös annettu purkuehtoinen varoitus. Saamastaan varoituksesta huolimatta työntekijä oli jälleen noin viiden kuukauden kuluttua käyttäytynyt sopimattomasti asiakaspalvelutilanteessa ja samalla käyttänyt työnantajan edustajasta ilmaisuja, jotka tämä oli perustellusti kokenut loukkaaviksi. Yhtiöllä oli ollut erityisen painavat perusteet irtisanoa työntekijän työsopimus, m***a ei purkaa sitä heti.

Asiakassuhteiden vaarantuminen

Sopimattoman käyttäytymisen arvioinnissa korostuu asiakassuhteiden vaarantuminen. Mitä enemmän asiakassuhteet vaarantuvat, sitä todennäköisemmin päättämiskynnys ylittyy. Asiakassuhteet voivat vaarantua myös perusteettomien työnantajan toimintaa koskevien väitteiden perusteella. Asiakassuhteiden tärkeys korostuu töissä, joissa työntekijä on jatkuvasti tekemisissä asiakkaiden kanssa.

HHO 26.5.2006 S 05/411. Henkilö oli jättänyt vastaamatta puhelimeen ja siirtänyt perusteettomasti myös muita töitään muille. Asiakaspalvelun merkitys oli ollut toiminnan kannalta keskeistä. Työntekijöille oli annettu ohjeita, joilla oli pyritty ripeään ja joustavaan asiakaspalveluun. Henkilö oli toistuvasti jättänyt noudattamatta ohjeita ja kehotuksia. Hänen tapansa kohdella asiakkaita oli aiheuttanut paljon kielteistä palautetta ja vaarantanut asiakassuhteiden säilymisen. Henkilön laiminlyönnit olivat olleet olennaisia eikä hän annetuista varoituksista huolimatta ollut korjannut menettelyään. Kun henkilön työmäärää ei myöskään voitu pitää liiallisena, yhtiöllä oli oikeus purkaa henkilön työsuhde.
Asiakasvalitukset

Palveluammatissakaan toimivan työntekijän käyttäytymistä ei voida harkita yksinomaan sen perusteella, kuinka paljon asiakkaat esittävät valituksia. Arvioinnissa on otettu huomioon, että joillakin aloilla asiakkaiden valitukset ovat tavanomaisia. Esimerkiksi yksittäinen asiakkaan valitus ei yleensä riitä irtisanomisperusteeksi. Myöskään pelkkä ajoittainen ”tiukka suhtautuminen” asiakkaisiin ei sellaisenaan riitä irtisanomisperusteeksi.

Irtisanomiseen johtaneissa huono asiakaspalvelu -tapauksissa tuomioistuimet ovat tavallisesti korostaneet sitä, että työntekijä on käyttäytymisensä yhteydessä laiminlyönyt työvelvoitteitaan tai käyttäytymisestä on muuten aiheutunut haittaa työnteolle tai työyhteisölle (esim. henkinen painostus, kiristynyt tilanne). Tuomioissa on otettu huomioon myös, että työnantajan on yritettävä ensin omilla toimenpiteillään saada tilanne järjestetyksi. Päättämiskynnys voi ylittyä siitä huolimatta, että työntekijän työ on työnantajalle taloudellisesti menestyksellistä.

RHO 6.2.2004 S 03/261. Kantaja on useaan kertaan menetellyt huolimattomasti asiakkaita kohtaan, ja hänen toimintaansa on sen johdosta moitittu hänen työnantajalleen. Kantaja on myös laiminlyönyt toistuvasti sovittujen toimintaohjeiden noudattamisen ja käyttäytynyt epäasiallisesti työnantajaa kohtaan asiakkaidenkin kuullen. Kantaja ei ole myöskään piitannut hänelle annetuista varoitukseksi katsottavista huomautuksista. Vaikka kantajan työ on ollut menestyksellistä ja työnantajalle tulosta tuottavaa, oikeus arvioi kantajan edellä kerrotun menettelyn olevan kokonaisuutena sellaista, että työnantajalla on katsottava olleen asialliset ja painavat syyt irtisanoa kantajan työsopimus, kun otetaan huomioon vastaajayhtiön toimiala, kantajan työtehtävien luonne asiakaspalvelussa ja työssä vaadittava erityinen huolellisuusvelvoite.

Erityinen asiakasvastuu

Erityistä asiakasvastuuta (esimerkiksi työskentely tärkeiden asiakkaiden kanssa) edellyttävissä palveluammateissa työntekijältä edellytetään asiallisempaa käyttäytymistä kuin palvelualan työntekijältä keskimäärin. Asiakkailta saatu kielteinen palaute asettaa työnantajalle velvollisuuden viime kädessä esim. siirroin rauhoittaa tilannetta.

KKO 2017:27. Työnantaja oli irtisanonut varoitusta antamatta yhtiön idän viennistä vastanneen vientipäällikön työsopimuksen markkina-alueen tärkeimpien jälleenmyyjien ilmoitettua, että ne eivät jatka yhteistyötä yhtiön kanssa, jos vientipäällikkö jatkaa tehtävässään. Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevillä perusteilla katsottiin, ettei työnantaja ollut näyttänyt, ettei irtisanominen olisi ollut vältettävissä sijoittamalla työntekijä muuhun työhön.

TT 2011-75. Kuljetusliikkeen palveluksessa oleva autonkuljettaja oli irtisanottu sen jälkeen, kun kuljetusliikkeen tärkein asiakasyritys oli omilta asiakasyrityksiltään tulleiden tavaratoimitusten viivästymisten johdosta ilmoittanut kieltäytyvänsä yhteistyöstä, jos kysymyksessä oleva autonkuljettaja hoitaa ajoja. Pelkästään asiakasyrityksen esittämä vaatimus ei oikeuttanut työntekijän työsuhteen päättämistä. Työnantaja ei ollut irtisanomisen asemesta selvittänyt mahdollisuuksia sijoittaa kuljettaja hoitamaan muiden asiakasyritysten kuljetuksia. Työnantajalla ei ollut asiallista ja painavaa syytä autonkuljettajan työsopimuksen irtisanomiselle.

Usein monen tekijän kokonaisarviointia

Asiakaspalvelun ongelmat vaikuttavat usein päättämisen kokonaisarvioinnissa yhtenä sen kynnyksen ylittymistä puoltavana seikkana.

THO 2.3.2004 S 03/2413. Oikeus katsoo jääneen näyttämättä, että E olisi ottanut mukaansa snackseja enempää kuin myöntämänsä määrän. Määrän rahallinen arvo on ollut vastaajayhtiön oman ilmoituksen mukaan 10,24 euroa. Todistelutarkoituksessa kuullun S:n sekä todistajina kuultujen M:n ja P:n kertomuksilla on näytetty, että E on snacksit ottaessaan tiennyt toimivansa vastoin ravintolan henkilökunnalle annettuja vakiintuneita ja yleisesti tiedossa olevia ohjeita. Tuona iltana ravintolapäällikkönä toiminut J on lisäksi selkeästi kieltänyt E:tä ottamasta snackseja mukaansa. Ne ottaessaan E on tiennyt ottavansa työnantajalleen kuuluvaa omaisuutta eikä ole voinut erehtyä menettelynsä moitittavuudesta. E:n menettely on ollut tahallista. S on kertonut, että hän oli useita kertoja joutunut suullisesti ojentamaan ja myös kaksi-kolme kertaa varoittamaan E:tä työaikojen ja työtehtävien laiminlyönneistä sekä hänen käytöksestään asiakaspalvelussa. E on nyt käsiteltävänä olevalla menettelyllään osoittanut epärehellisyyttä ja vilpillisyyttä työnantajaansa kohtaan. E on rikkonut hänen työsuhteeseensa olennaisesti kuuluvaksi katsottavan luottamuksen niin, ettei vastaajayhtiöltä ole voitu edellyttää hänen työsuhteensa jatkamista. Vaikka kysymys on taloudelliselta arvoltaan vähäisenä pidettävästä asiasta, vastaajayhtiöllä on ollut E:n työsuhteen purkamiseen erittäin painava syy.

LÄHDE: Edilex.fi

Osoite

Risto Rytin Katu 31 A 15
Huittinen
32700

Aukioloajat

Maanantai 08:30 - 15:30
Tiistai 08:30 - 15:30
Keskiviikko 08:30 - 15:30
Torstai 08:30 - 15:30
Perjantai 08:30 - 15:30

Hälytykset

Tiedä ensimmäisenä ja anna meille oikeus lähettää sinulle sähköpostitse uutisia ja promootioita Asianajotoimisto Haavisto Oy :ltä. Sähköpostiosoitettasi ei käytetä muihin tarkoituksiin, ja voit perua milloin tahansa.

Ota Yhteyttä Yritys

Lähetä viesti Asianajotoimisto Haavisto Oy :lle:

Jaa

Kategoria