Lakiasiaintoimisto Suomen Potilasvahinkoapu Oy

03/09/2026

27/08/2026

Voittamamme potilasvahinkotapaus - väärä positiivinen diagnoosi syövän etäpesäkkeestä, yksityisen hoidon kulut ulkomailla korvattiin 27.8.2026

Asiakkaamme (s.1986) oli kärsinyt noin 5 vuoden ajan ylävatsavaivoista ja painonlaskusta. Mahalaukun tähystystutkimuksessa todettiin tuumorilöydös, josta otettujen näytteiden perusteella todettiin adenokarsinooma. TT-tutkimuksen perusteella maksassa todettiin löydös, jota pidettiin syövän etäpesäkkeenä. Asiakkaallemme kerrottiin syövän muuttuneen parantumattomaksi, sillä etäpesäkkeistä mahasyöpää ei lähtökohtaisesti leikata. Koepalan ottoa maksamuutoksesta ei pidetty tarpeellisena. Asiakkaasta tehtiin lähete palliatiiviseen hoitoon.

Asiakas kuitenkin hakeutui tutkimuksiin toiseen kotimaahansa Turkkiin, jossa tehdyssä leikkauksessa poistettiin mahalaukku ja imusolmukkeet. Leikkauksessa ei nähty syövän levinneisyyttä mahalaukun ulkopuolelle. Maksa tutkittiin, eikä muutos ollut pahanlaatuinen.

Asiakkaamme haki korvausta potilasvakuutuksesta, m***a Potilasvakuutuskeskus ei maksanut mitään korvauksia.

Valitimme asiakkaamme puolesta huolellisesti perustellen liikenne- ja potilasvahinkolautakuntaan (LIIPO). Virhe oli, että maksan etäpesäkkeeksi tulkittua muutosta ei varmennettu koepalalla, vaan asiakas siirrettiin palliatiiviseen hoitoon, eli hänen kerrottiin kuolevan levinneeseen syöpään. Ulkomailla asiakkaallemme tehtiin vatsalaukun poistoleikkaus ja annettiin sytostaattihoidot, joiden ansiosta sairaus parani täysin.

Mielestämme Potilasvakuutuskeskuksen näkemys, jonka mukaan virheestä ei olisi aiheutunut mitään henkilövahinkoa, oli ilmiselvästi väärä. Asiakkaallemme aiheutui ainakin tilapäistä psyykkistä haittaa ja ylimääräisiä hoitokuluja ulkomailla. Asiakkaallemme oli käytännössä kerrottu, että hän tulee kuolemaan kuukausien sisällä. Vaikka pääsääntöisesti omatoimista hakeutumista yksityiseen hoitoon ei korvatakaan potilasvakuutuksesta, oli tässä tapauksessa kyseessä kuitenkin erittäin vakavan sairauden hoidon lopettaminen virheellisen diagnoosin vuoksi, ja vahingonkärsineen omatoimisuus erittäin todennäköisesti pelasti hänen henkensä. Hoitamattajättämispäätöksen seurauksena vakava sairaus jäi ilman asianmukaista hoitoa. Turkissa aiheutuneet kustannukset olivat suoraan seurausta sairauden hoitamattomuudesta aiheutuneesta henkilövahingosta, ja ne tuli mielestämme siten korvata.

Liikenne- ja potilasvahinkolautakunta arvioi vaatimuksemme mukaisesti, että kyseessä oli korvattava potilasvahinko. TT-tutkimuksessa havaittu maksan muutos diagnosoitiin virheellisesti syövän etäpesäkkeeksi. Parantamiseen tähtäävästä syövän hoidosta luovuttiin. Väärällä maksametastaasin diagnoosilla oli lautakunnan mukaan osin vaikutusta syövän hoidon sisältöön, m***a hoidon lopputulokseen tai sen ennusteeseen sillä ei todennäköisesti ollut vaikutusta. Väärästä diagnoosista lautakunta katsoi aiheutuneen lievää tilapäistä psyykkistä haittaa sekä ylimääräisiä sairaanhoidon kustannuksia, jotka lautakunnan näkemyksen mukaan tulevat potilasvakuutuksesta korvatavaksi.

Lautakunnan mukaan tilapäinen psyykkinen haittaa jäi kuitenkin asteeltaan lieväksi, koska oikea tieto taudin luonteesta selvisi jo muutaman viikon päästä. Lautakunta pitää asianmukaisena korvauksena potilasvahingosta aiheutuneesta tilapäisestä psyykkisestä haitasta 500 euroa.

Lautakunta totesi, että yksityisellä sektorilla tehdyistä tutkimuksista ja annetuista hoidoista aiheutuneet hoitokustannukset voidaan korvata potilasvakuutuksesta täysimääräisesti, mikäli muun kuin julkisen terveydenhuollon käyttäminen on lääketieteellisesti perusteltua tai mikäli vahingonkärsineellä on erityisiä syitä käyttää yksityisiä terveyspalveluja. Erityisenä syynä on pidetty esimerkiksi sitä, ettei tarvittavaa hoitoa voida toteuttaa julkisen sairaanhoidon piirissä.

Lautakunnan näkemyksen mukaan tässä tapauksessa oli kohtuullista, että asiakkaallemme korvataan Turkissa annetun hoidon ja tehtyjen tutkimusten johdosta aiheutuneet sairaanhoitokustannukset täysimääräisesti siihen ajankohtaan saakka, kunnes taudin oikea luonne selvisi ja on todettiin, että syöpä on edelleen hoidettavissa. Tässä vaiheessa asiakkaallamme olisi lautakunnan käsityksen mukaan ollut mahdollisuus palata takaisin Suomeen, jossa hänen syöpähoitojaan olisi voitu jatkaa julkisessa terveydenhuollossa.

LIIPO I JAOSTO
21.8.2026
Dnro/724/04.00/2025

Toimistomme pitää ratkaisua osittain oikeana. Psyykkisen haitan korvaus on mielestämme kuitenkin ehdottomasti liian pieni ottaen huomioon, että nuorehko asiakkaamme joutui jo hyvästelemään läheisensä. Ulkomailla toteutettujen yksityisten hoitokulujen korvaamisen osalta ratkaisu on periaatteellisesti merkittävä. Mielestämme hoitokulut ulkomailla kuitenkin tulisi korvata loppuun saakka, koska on kohtuutonta olettaa, että henkilö palaisi oikean diagnoosin saatuaan takaisin hoidettavaksi Suomeen sairaalaan, jossa hänet oli jo "tuomittu kuolemaan". Asiassa saatetaan harkita vielä oikeudellisia jatkotoimia.

Tapausreferaatti julkaistu asiakkaamme luvalla.

www.potilasvahinkoapu.fi - Suomen kokeneimmat potilasvahinkojuristit

26/08/2026

Turun Sanomat uutisoi CRPS-potilaiden ongelmista vakuutusyhtiöiden kanssa - varatuomari Joni Siikavirta haastateltavana

Turun Sanomat haastatteli 23.8.2026 artikkelissaan kolmea tapaturmaisesta vaikeasta hermokiputilasta, CRPS:stä kärsivää henkilöä, joilla on ollut suuria vaikeuksia vakuutuskorvausten saamisen kanssa. Ongelmatapauksissa hoitavan lääkärin ja vakuutuslääkärin näkemykset eroavat toisistaan ja potilaat joutuvat pitkiin muutoksenhakuprosesseihin. Suurin ongelma rahallisesti on ansionmenetyksen korvaaminen. Ylimääräistä ahdistusta potilaille oli aiheuttanut nk. vakuutusetsivien toiminta. Teknisellä välineellä tapahtuva tiedonhankinta kohdistuu tutkittavan yksityisyyden suojaan.

CRPS voi alkaa esimerkiksi raajan nyrjähdyksestä, ruhjeesta tai murtumasta. Oireisiin kuuluu voimakasta kipua, turvotusta, ihon värin ja lämpötilan muutoksia, liikerajoituksia ja kosketusarkuutta. Diagnoosia ei pystytä vahvistamaan yhdellä tietyllä tutkimuksella, mikä tekee CRPS-potilaista haavoittuvia vakuutusjärjestelmässä. Varatuomari Joni Siikavirran mukaan vakuutusyhtiöiden on moneen muuhun vammaan nähden helpompi vetäytyä vastuusta CRPS-potilaiden kohdalla. Ongelmat vakuutusyhtiöiden kanssa ilmenevät, kun oireet pitkittyvät, mikä alkaa maksaa vakuutusyhtiöille. Siikavirran yli 20-vuoden kokemuksen mukaan CRPS-potilaiden asema on viime aikoina huonontunut selkeästi.

Suomen laki ei vakuutusetsivää tunne, joten heillä ei ole mitään erityisiä valtuuksia. Vakuutusetsivät keräävät tietoja sekä arvioivat raporteissaan henkilöiden terveydentilaa ja toimintakykyä ilman erityistä koulutusta siihen. Finanssialan ohjeistuksen mukaan tutkintatoimien käynnistämisen perusteina tulisi aina olla vakava epäily siitä, että korvauskäsittelyn yhteydessä ilmoitetut tiedot ovat vääriä.

Vakuutusetsivien toiminta nousi esille Ylen Motin uutisoimasta CRPS:ää sairastavan Sofia Tuomen -tapauksesta viime keväänä. Fennia hävisi asianomistajana käräjäoikeudessa jutun, jossa häntä syytettiin törkeästä petoksesta.

Varatuomari Siikavirta teki asiasta kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle. Sosiaali- ja terveysministeriö otti julkisuuteen tulleen Tuomen tapauksen jälkeen valmisteluun lainsäädännön, jonka olisi tarkoitus selkeyttää vakuutustutkinnan pelisääntöjä. Valmistelua ei kuitenkaan tällä hetkellä edistetä eikä hanketta siten ehditä toteuttaa tällä hallituskaudella.

Varatuomari Siikavirta pitää erityisesti vaikeasti sairaiden CRPS-potilaiden jahtaamista vakuutusetsivien avulla hävyttömänä. Hän ei tiedä yhtään tapausta, joissa CRPS-potilaan olisi osoitettu syyllistyneen vakuutuspetokseen. Hänen mukaansa ehdottomasti suurempi ongelma on se, että vakuutusyhtiöt eivät maksa korvauksia henkilöille, jotka olisivat oikeutettuja siihen.

Juttu luettavissa tilaajille osoitteessa https://turunsanomat.e-pages.pub/titles/turunsanomat/3503/publications/5471/pages/4/articles/2601280/4/1

25/08/2026

Mitä sinä haluaisit tietää potilasvahingoista?

Uudistamme verkkosivujemme (www.potilasvahinkoapu.fi) potilasvahinkoihin liittyvää tietosisältöä ja haluamme tehdä siitä mahdollisimman hyödyllistä ihmisille, jotka etsivät tietoa ja apua potilasvahinkoasian eri vaiheissa

Siksi kysymme teiltä:

👉 Mitä haluaisit tietää potilasvahingoista, korvauksista tai potilasvahinkoasian hoitamisesta?

👉 Mitä haluaisit kysyä potilasvahinkoasioita hoitavalta juristilta?

👉 Entä mitä haluaisit tietää meistä, toiminnastamme tai siitä, miten hoidamme asiakkaidemme asioita?

Kysymys voi olla ihan mikä tahansa – yksinkertainen, yleinen tai hyvin käytännöllinen. Juuri sellainen, jonka itse kirjoittaisit Googleen tai kysyisit asiantuntijalta.

Voit jättää kysymyksesi kommentteihin. Keräämme kysymyksiä verkkosivuillemme rakennettavaan uuteen tietosisältöön, ja pyrimme vastaamaan mahdollisimman moneen niistä.

Myös muihin henkilövahinkoasioihin (liikennevahingot, lääkevahingot) liittyvät kysymykset ovat tervetulleita.

Julkaisua saa mielellään jakaa.

24/08/2026

Lauantaina 22.8.2026 YLE:n pääuutisissa käsiteltiin hyvästä syystä potilasvahinkoilmoitusten rajua kasvua ja korkeaa ensivaiheen hylkäysprosenttia. Potilasvakuutuskeskuksen toimitusjohtaja Plit-Turunen arvioi, että määrän kasvu johtuu siitä, mitä terveydenhuollossa tapahtuu. Näin varmasti on. Julkisen terveydenhuollon leikkaukset aiheuttavat kiirettä ja resurssien puutetta, mikä puolestaan on omiaan lisäämään potilasvahinkojen määrää.

Potilasvahinkoilmoitusten vuodesta toiseen hyvin korkeana pysyvää hylkäysprosenttia vakuutusyhtiön asemassa olevan Potilasvakuutuskeskuksen johtaja puolusteli tavalliseen tapaansa mm. sillä, että potilasvahingot ovat vaikeita arvioida. Tämä sinänsä pitää paikkansa. Potilasvahinkoasiat ovat aina vaativia vahingonkorvausoikeudellisia asioita, joissa juristin tulee syvällisesti ymmärtää sekä asioiden lääketieteellistä että juridista puolta.

Potilasvakuutuskeskuksessa ehdottoman valtaosan korvauspäätöksistä tekevät kuitenkin korvauskäsittelijät, jotka eivät ole potilasvahinkojuristeja, vaan heidän koulutuspohjansa ja kokemuksensa vaihtelee suuresti. He useimmiten tekevät päätöksensä suoraan asiaantuntijalääkärin lyhyen arvion pohjalta. Aikaa yhden jutun käsittelyyn keskuksessa on vain hyvin rajallinen aika, kun juttuja on yli 10 000 vuodessa.

Todellisuudessa korkea hylkäysprosentti johtuukin siitä, ettei asioita ehditä eikä haluta tutkia perusteellisesti. Koska Keskus on vakuutusyhtiöiden omistama yhteisö, on asenne se, että ennemmin hakemus hylätään, kuin hyväksytään, jottei korvauksia tarvitsisi maksaa. Järjestelmän kokonaishinta halutaan pitää keinotekoisesti väkisin alhaisena.

Kuten keskuksen toimitusjohtaja arvioi, potilasvahinkojen arviointi on käytännössä tavalliselle ihmiselle mahdoton tehtävä. Siinä hän on oikeassa. Ensivaiheessa arvion tekee siis aina vakuutusyhtiön asemassa oleva Potilasvakuutuskeskus, m***a se tekee todistetusti paljon vääriä kielteisiä arvioita. Kun toimistomme kokeneet potilasvahinkojuristit perehtyvät huomattavasti huolellisemmin ja suuremmalla ajankäytöllä asioihin, niin päätöksiä saadaan usein muuttumaan asiakkaidemme eduksi, kun valitamme hyvin perustellen asiakkaidemme puolesta liikenne- ja potilasvahinkolautakuntaan LIIPOon.

Potilasvahinkojen lääketieteellinen ja juridinen arviointi vaatii potilasvahinkojuristilta todella tarkkaa erityisasiantuntemusta, mitä ei ole yleisjuristeilla eikä sairaaloiden / hyvinvointialueiden potilasasiavastaavilla, jotka eivät useinkaan ole koulutukseltaan ylipäätään juristeja.

On syytä huomata, että potilasvahinkoasioiden ratkaiseminen on viime kädessä erittäin vaativa vahingonkorvausoikeudellinen asia, jossa lääketieteen ja lainsäädännön sekä oikeuskäytännön vahva tuntemus on juristille ratkaisevan tärkeää. Jotta asia menisi varmiten oikein, tarvitaan siihen asiantuntevan ja kokeneen potilasvahinkojuristin apua.

Meillä, Lakiasiaintoimisto Suomen Potilasvahinkoapu Oy:n potilasvahinkojuristeilla on kirkkaasti Suomen pisin ja vankin kokemus potilasvahinkoasioiden tutkimisesta ja ajamisesta liikenne- ja potilasvahinkolautakunnassa (LIIPO, entinen potilasvahinkolautakunta), jossa varatuomari Joni Siikavirta aikoinaan itsekin työskenteli lakimiehenä osallistuen asioiden ratkaisemiseen. Hänellä on jo yli 23 -vuotinen päätoiminen kokemus aiheesta, ja toimistollamme työskentelee tällä hetkellä kaikkiaan 6 aiheeseen perehtynyttä potilasvahinkojuristia. Muista toimistoista poiketen Potilasvahinkoavulla on myös sekä omia asiantuntijalääkäreitä sekä vakiintuneita professoritason yhteistyölääkäreitä, joita konsultoimme tarvittaessa vaativissa tapauksissa ja joita käytämme todistajina oikeudenkäynneissä asiakkaidemme puolesta.

Oikeudenkäynneissä meillä on ollut asiantuntijatodistajina mm. neurologian professori Markku Partinen ja neurologian emeritusprofessori Risto O. Roine. Monet vakavimmat potilasvahinkoasiat kuuluvat juuri neurologian alaan, kuten hermovauriot (CRPS), aivovammat ja rokotteista aiheutuneet autoimmuunisairaudet, kuten narkolepsia- katapleksia. Potilasvahinkojuristi, varatuomari Joni Siikavirta mm. voitti syksyllä 2022 Helsingin käräjäoikeudessa 8 erittäin vaativaa neurolgista lääkevahinkotapausta, joissa asiantuntijatodistajanamme oli professori Markku Partinen.

Toimistomme suuri potilasvahinkojuristien määrä, maan pisin kokemus vuodesta 2003 lukien, sekä omat asiantuntijalääkärit ja tiiviit kontaktit korkean tason lääkärikuntaan ovat erittäin suuri etu toimistomme asiakkaille. Esim. neurologi Ari Saarinen on toiminut omana asiantuntijalääkärinämme toistakymmentä vuotta. Myös tunnettu yleislääkäri Risto Laitila toimi pitkään asiantuntijalääkärinämme. Psykiatrian alalta asiantuntijalääkärimme toimii erittäin kokenut lääkäri Hannu Penttinen. Tehohoidon ja anestesiologian alalta asiantuntijalääkäreitämme ovat erikoislääkärit Teho Peetsu ja Kaia Robi. Potilasvahinkojuristimme Julia Lumijärvi on toiselta koulutukseltaan myös hammaslääkäri. Samoin terveydenhuollon ammattilainen on myös potilasvahinkojuristimme Aino Asplund. Hän on juristin koulutuksensa lisäksi myös sairaan- ja terveydenhoitaja. Toimistollamme on siis alusta alkaen ollut vankka kokemus juridiikan lisäksi myös lääketieteestä ja terveydenhuollosta.

Kaikilla toimistomme potilasvahinkojuristeilla on vankka lääketieteellinen asiantuntemus, joka on syntynyt tuhansiin potilasvahinkotapauksiin perehtymisen ansiosta. Olemme hoitaneet tähän mennessä arviolta vähintään 4000 potiasvahinkotapausta ja sen lisäksi neuvoneet maksutta jo kymmeniä tuhansia suomalaisia potilasvahinkoasioissa ja muissa vakuutusongelmissa, kuten lääkevahingoissa, liikennevahingoissa ja tapaturmissa, joissa kaikissa on samankaltaisia juridisia kysymyksiä kuin potilasvahinkoasioissa.

Meille kannattaa aina lähettää hyvin matalalla kynnyksellä maksuttomaan alkuarvioon Potilasvakuutuskeskuksen päätökset, niin saat yleensä jo muutamissa päivissä asiantuntevan alustavan arvion siitä, kannattaako asiaa lähteä viemään eteenpäin valittamalla lautakuntaan vai onko parempi vain hyväksyä Potilasvakuutuskeskuksen kielteinen päätös taikka hoitaa asiansa itse, ettei turhia kuluja aiheudu. Asiakirjojen lähettäminen maksuttomaan alkuarvioon ei sido mihinkään eikä siis maksa mitään, ellemme sen jälkeen sovi asianajotoimeksiannosta. Asianajopalveluksen tarkan hinnan annamme aina kussakin tapauksessa sitovasti etukäteen, minkä jälkeen asiakas saa rauhassa vapaasti päättää, haluaako hän antaa asianajotoimeksiannon.

Joni Siikavirta
Potilasvahinkojuristi
Varatuomari, toimitusjohtaja
Luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja
Lakiasiaintoimisto Suomen Potilasvahinkoapu Oy

Potilasvahingoista maksettiin korvauksia viime vuonna lähes 31 miljoonaa euroa. Joka viides korvaus liittyi diagnoosin tai hoidon viiveisiin.

19/08/2026

Toimistomme on nyt kesätauon jälkeen kolmatta viikkoa taas täysillä työn touhussa. Myös oikeusturvaelimet ovat palanneet lomilta.

Saimme syksyn ensimmäisen ratkaisun liikenne- ja potilasvahinkolautakunnasta. Se on myönteinen. Vastoin aiempaa Potilasvakuutuskeskuksen näkemystä, lautakunta katsoi valituksemme ansiosta, että asiakkaallemme oli sattunut korvattava potilasvahinko. Lautakunnan mukaan asiakkaamme haimatulehduksen hoito vuonna 2018 ei toteutunut asianmukaisesti siltä osin, että stentti unohtui haimatiehen yli viiden vuoden ajaksi. Tämä todennäköisesti teki stentin poistamisen haastavammaksi. Jos stentin asettamisesta kulunut aika olisi ollut lyhyempi, olisi sen poistaminen todennäköisesti onnistunut yhdellä kerralla. Lautakunta suositti, että Potilasvakuutuskeskus suorittaa asiakkaallemme potilasvahinkolain mukaisen korvauksen.

Tässä jutussa voitettu rahallinen intressi ei kuitenkaan tule olemaan kovin suuri, koska kroonisen haimatulehduksen lautakunta katsoi johtuvan asiakkaamme perussairaudesta, eikä se todennäköisesti liittynyt potilasvahinkoon. Hoidon virheellisyys kuitenkin todettiin ja asiakkaallemme maksetaan siitä korvausta. Asia palautuu nyt Potilasvakuutuskeskukseen korvausten maksamista varten.
Joka tapauksessa ihan hyvä alku syksylle.

Toimistollamme on vireillä eri oikeusturvaelimissä tällä hetkellä noin 120 vahingonkorvausoikeudellista tapausta.

LIIPOn Dnro/679/04.00/2025

www.potilasvahinkoapu.fi

07/07/2026

Tekoälyyn luottaminen vaarallista potilasvahinkoasioissa!

Toimistomme on kokeillut kysellä tekoälyllä neuvoja potilasvahinkoasioiden selvittämiseen siten, kuin emme tietäisi aiheesta ennestään mitään. Teimme kysymyksiä, kuin olisimme henkilö, joka epäilee ensimmäistä kertaa elämässään itselleen mahdollisesti sattuneen potilasvahingon. Huomasimme tekoälyn antavan monilta osin täysin paikkaansa pitämätöntä ja harhaanjohtavaa tietoa siitä, miten asioissa tulee menetellä.

Tekoälyn vastauksiin potilasvahinkoasioissa ei kannata luottaa lainkaan. Ilman oikeaa asiantuntijatietoa on todellinen vaara suuristakin oikeudenmenetyksistä, etenkin jos epäilty potilasvahinko on vakava ja henkilö on tullut työkyvyttömäksi tai saanut pysyvän vamman.

Potilasvahinkoa epäilevän tai kielteisen Potilasvakuutuskeskuksen päätöksen saaneita suosittelemme vahvasti aivan ensiksi perehtymään huolellisesti toimistomme nettisivuihin, joilta saa varmasti oikeaa, pitkään käytännön kokemukseen perustuvaa ja asiantuntevaa tietoa.

Ylen verifiointiimi löysi Youtubesta tekoälyvideoita, jotka antavat kyseenalaisia terveysneuvoja. Videot ovat keränneet 4,3 miljoonaa katselukertaa.

26/06/2026

Voitto vakuutusoikeudessa työtapaturma- ja työeläkeasiassa – Aivovamman jälkitila oikeutti täyteen tapaturmaeläkkeeseen ja täyteen työkyvyttömyyseläkkeeseen

Vakuutusoikeus muutti kahdessa erillisessä ratkaisussaan tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan ja työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan päätöksiä ja vahvisti päämiehemme oikeuden 100 prosentin tapaturmaeläkkeeseen ja täyteen kuntoutustukeen.

Päämiehemme sai 6.11.2017 sattuneen työtapaturman seurauksena keskivaikean aivovamman. Vammasta jäi vaikea neuropsykologinen jälkitila, johon kuuluu herkkää väsyvyyttä, muistiongelmia sekä aloite- ja keskittymiskyvyn vaikeuksia. Päämiehemme yritti palata työelämään, m***a syksyllä 2023 alkanut työkokeilu jouduttiin keskeyttämään kuuden viikon jälkeen oireilun pahentumisen ja kuormituksen lisääntymisen vuoksi.

Vakuutuslaitos ja tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta katsoivat, että päämiehemme työkyvyn heikentymä oli vain 70 prosenttia. Lisäksi vakuutusyhtiö kieltäytyi korvaamasta lääkärin määräämiä lääkkeitä ja tiettyjä tutkimuksia. Myös työeläkeyhtiö ja työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta epäsivät oikeuden täyteen työkyvyttömyyseläkkeeseen kesäkuun 2024 jälkeiseltä ajalta.

Veimme molemmat asiat vakuutusoikeuteen. Vaadimme päämiehellemme täyttä 100 prosentin tapaturmaeläkettä ja kuntoutustukea, sillä asiantuntijalausuntojen ja täysin epäonnistuneen työkokeilun perusteella hänellä ei ollut enää jäljellä hyödynnettävää työkykyä. Vaadimme myös aivovamman jälkitilan hoitoon määrättyjen Medikinet ja Melatonin -lääkitysten sekä eräiden muiden tutkimusten ja hoitojen korvaamista työtapaturma- ja ammattitautilain nojalla.

Vakuutusoikeus yhtyi näkemykseemme työkyvyn heikentymisestä ja muutti päätökset päämiehemme eduksi. Työtapaturma-asiassa vakuutusoikeus velvoitti vakuutusyhtiö Fennian suorittamaan Päämiehellemme tapaturmaeläkettä 100 prosentin työkyvyn heikentymän mukaan ajalta 1.3.–30.6.2024 sekä korvaamaan Melatonin- ja Medikinet-lääkkeet.

Työeläkeasiassa Vakuutusoikeus vahvisti, että Päämiehen työkyky on 30.6.2024 jälkeenkin heikentynyt siten, että hänellä on oikeus täyteen työkyvyttömyyseläkkeeseen kuntoutustukena 31.7.2026 saakka.

Vakuutusyhtiöt velvoitettiin korvaamaan myös valtaosan päämiehemme oikeudenkäyntikuluista.

Tapausreferaatti julkaistu asiakkaamme luvalla.
Dnrot 1417/03.04.04.02.02/2025 ja 1309/03.04.04.02.04/2025

25/06/2026

Iltasanomat julkaisi 24.6. artikkelin, jossa käsitellään synnytysvahinkoja – potilasvahingoista äärimmäisimpiä. Iltasanomat haastatteli artikkeliin varatuomari Joni Siikavirtaa. Siikavirta on nostanut aihetta julkiseen keskusteluun jo vuosien ajan ja korostaa, että yksikin vältettävissä ollut synnytysvahinko on liikaa. Näkemyksen jakaa myös artikkelissa haastateltu Potilasvakuutuskeskuksen potilasturvallisuuslääkäri Morag Tolvi.

Artikkelissa kerrotaan Virpi Hällströmin ja hänen poikansa Juliuksen potilasvahinkotapauksesta. Siikavirta toimi asiassa Hällströmin asiamiehenä. Julius menehtyi pian syntymän jälkeen. Hällström kertoi kokeneensa synnytyksen aikana vahvaa huolta, m***a hänen huoliaan ei kuunneltu. Lisäksi hänelle aiheutui synnytyksessä vakavia repeämiä sekä lantion ja lonkan alueen vammoja, jotka todettiin vasta vuosia myöhemmin kipujen kroonistuttua. Hän on ollut työkyvytön vahingosta lähtien ja saanut apua surun käsittelyyn muun muassa terapiasta ja Käpy ry:stä.

Siikavirran mukaan synnytysvahingot ovat kaikkein vakavimpia potilasvahinkoja sekä inhimillisesti että taloudellisesti. Lapsen kuolema tai pysyvä vammautuminen potilasvahingon seurauksena on äärimmäinen tragedia, ja vakavasti vammautuneen lapsen elinikäiset korvaukset voivat nousta useisiin miljooniin euroihin.

Siikavirralla on 23 vuoden päätoiminen kokemus potilasvahinkoasioista, ja ennen oman toimistonsa perustamista hän työskenteli yli neljä vuotta potilasvahinkolautakunnassa lakimiehenä.

Hänen kokemuksensa mukaan monissa synnytysvahingoissa yhteinen nimittäjä on se, ettei odottavan äidin huolia oteta riittävän vakavasti. Riskitekijöitä, kuten ahdasta lantiota, suurikokoista sikiötä tai heikkeneviä sikiön sykkeitä, ei aina huomioida asianmukaisesti. Myös vanhempien toiveita sektiosta saatetaan sivuuttaa, ja viivästynyt sektiopäätös voi johtaa lapsen hapenpuutteeseen ja pysyvään vammaan.

Potilasvakuutuskeskuksen mukaan Suomessa tapahtuu vuosittain keskimäärin 10–15 vakavaa lapsiin kohdistuvaa synnytysvahinkoa, joista noin puolet liittyy hapenpuutteeseen. Tolvin mukaan ongelmat liittyvät usein synnytyksen pitkittymiseen, synnytyksen etenemisen puutteelliseen seurantaan tai liian hitaaseen päätökseen siirtyä keisarileikkaukseen. Vakavista vahingoista noin kolmasosa aiheuttaa lapselle tilapäistä haittaa, kolmasosa pysyvää haittaa ja loput johtavat lapsen kuolemaan. Vuonna 2025 korvattiin yhteensä 49 raskauteen ja synnytykseen liittyvää potilasvahinkoa, mikä vastaa aiempien vuosien tasoa.

Artikkelissa käsitellään myös potilasvahinkoilmoitusten voimakasta kasvua. Vuonna 2025 tehtiin ennätykselliset 10 800 potilasvahinkoilmoitusta, mikä oli 13 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Siikavirran mukaan kasvu liittyy todennäköisesti julkisen terveydenhuollon resurssipulaan ja kiireeseen. Hän arvioi, että samat ongelmat voivat lisätä myös synnytysvahinkojen riskiä, kun synnytyssairaaloita on lakkautettu, välimatkat ovat kasvaneet ja erityisesti pääkaupunkiseudun synnytysyksiköt kärsivät ajoittain ruuhkista.

Juttu on luettavissa kokonaisuudessaan Iltasanomat Extran tilaajille osoitteessa

IS EXTRA | Sen piti olla tavallinen synnytys. Heti lähtöviivalla moni asia meni pieleen. Kolme päivää myöhemmin Virpi oli menettänyt lapsensa. Hänellä oli ollut paha tunne, m***a lääkärit eivät kuunnelleet. Varatuomari kertoo, millaisia synnytysvahinkoja Suomessa tapahtuu – ja millais...