Lakiasiaintoimisto Suomen Potilasvahinkoapu Oy

06/06/2026

Varatuomari Joni Siikavirta kritisoi Potilasvakuutuskeskuksen toimintaa erityisesti syöpien dignoosiviivetapauksissa.

Viiveen pituus saatetaan määritellä lyhyemmäksi, kuin se todellisuudessa on. Ihminen on saattanut hakeutua useita kertoja lääkäriin epämääräisten oireiden takia, m***a lähetettä jatkotutkimuksiin ei tehdä.

Vaikka diagnoosin myönnettäisiin viivästyneen, niin usein katsotaan, ettei viiveestä olisi aiheutunut vahinkoa. Kielteisiä päätöksiä perustellaan ristiriitaisesti. Jos syöpä on nopeasti etenevää laatua, katsotaan ettei mitään olisi kuitenkaan ollut tehtävissä, vaikka se olisi todettu aiemmin. Jos taas syöpä on hitaasti etenevää laatua, niin katsotaan ettei vuosienkaan viiveellä olisi merkitystä, vaan hoidot ja ennuste olisivat joka tapauksessa olleet samat, vaikka tauti olisi todettu ajoissa.

Siikavirta korostaa, että asioissa ei ole aina yhtä totuutta. Huonosti perustelluista päätöksistä kannattaa valittaa. Jos parannettavissa ollut sairaus muuttuu viiveen takia kuolemaan johtavaksi ja henkilö ehtii kuolla, maksetaan korvaukset kuolinpesälle. Tälläisessa tilanteessa esim. haittakorvauksia kuuluu maksaa kymmeniä tuhansia euroja.

Matti Tukian syöpädiagnoosi viivästyi lääkärin virheen vuoksi. Korvauksia hän ei saa, vaikka Potilasvakuutuskeskus myöntää virheet.

03/06/2026

01/06/2026

Tekoälyn käyttäminen vakuutusyhtiöiden päätöksistä valittamisessa voi johtaa oikeudenmenetyksiin

Hyvät lääketieteelliset ja oikeudelliset perustelut ovat ratkaisevan tärkeitä, kun vakuutusyhtiön päätökseen haetaan muutosta henkilövahinkoasioissa, kuten liikennevahinko-, potilasvahinko-, lääkevahinko- ja työtapaturma-asioissa.

Etenkin vakavissa vahinkoasioissa, joissa kyse on pysyvästä vammasta tai työkyvyttömyydestä, muutoksenhakua ei kannata jättää tekoälyn vastausten varaan. Vaativat vahinkoasiat edellyttävät asiantuntevan ja kokeneen juristin apua jo lautakuntavaiheessa, jolloin oikea-aikaisesta avusta on usein eniten hyötyä.

Juristi voi käyttää tekoälyä apuvälineenä, m***a tekoäly ei korvaa aitoa kokemukseen perustuvaa asiantuntemusta. Sen antamat vastaukset on aina tarkistettava huolellisesti. Tekoäly voi antaa puutteellista tai virheellistä tietoa ja jopa viitata lainkohtiin, joita ei ole olemassa.

Toimistomme käyttää tekoälyä tarkasti tietosuojatulla tavalla juttujen hoitamisen tukena. Tekoäly voi auttaa esimerkiksi lääketieteellisen tutkimustiedon kartoittamisessa, m***a tiedon oikeellisuus ja merkitys on aina arvioitava tapauskohtaisesti.

Omin päin käytettynä tekoäly voi johtaa muutoksenhaussa vakaviin virheisiin ja oikeudenmenetyksiin. Lautakuntien, kuten liikenne- ja potilasvahinkolautakunnan, ratkaisujen jälkeen virheitä ei välttämättä voida enää korjata.

22/05/2026

MTV3 uutisoi siitä, että työeläkelakien mukainen hylkäysprosentti on kasvanut.

Työeläkelakien mukaisten ja Kelan etuuksien korvaaminen on enemmänkin politiikkaa, eli sosiaalietuuksia jaetaan siitä vähästä, mistä on jakaa. Juristilla ei ole kovin paljoa keinoja vaikuttaa kielteisiin päätöksiin näissä asioissa, joista valitetaan työeläkeasioiden muutoksenhakulautakuntaan tai sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakuntaan.

Sen sijaan on erittäin tärkeä huomata, että jos työkyvyttömyyden syy on esim. liikennevahinko, potilasvahinko tai lääkevahinko, niin kyse on vahingonkorvausoikeudellisesta asiasta, johon pätevät aivan eri säädökset ja myös muutoksenhakukeinot ovat huomattavasti tehokkaampia. Siten kielteiseen työkyvyttömyyttä koskevaan päätökseen ei näissä vahinkoasioissa kannata ilman aiheellista syytä tyytyä.

18/05/2026

Toimistomme voittama tapaus – FINE katsoi työkyvyttömyyden ja traumaperäisen stressihäiriön johtuneen ampumisvahingosta

Päämiehemme joutui joulukuussa 2020 vakavan metsästysonnettomuuden uhriksi, kun metsästäjä ampui häntä hirvikiväärillä erehdyksessä vatsan alueelle. Ampumavamma aiheutti hengenvaaralliset suolisto- ja sisäelinvauriot, kylkiluun murtuman sekä myöhemmin laajat vatsan alueen tyrät ja kroonistuneet kiputilat. Päämiehemme joutui useisiin leikkauksiin ja pitkään sairaalahoitoon.

Fyysisten vammojen lisäksi päämiehellemme kehittyi vakava traumaperäinen stressihäiriö (PTSD), masennus, ahdistuneisuus ja paniikkioireisto. Oireet alkoivat jo sairaalahoidon aikana ja johtivat pitkäaikaiseen työkyvyttömyyteen. Vakuutusyhtiö kuitenkin katsoi, ettei psyykkinen oireilu ollut syy-yhteydessä ampumisvahinkoon enää vuoden 2021 jälkeen ja lopetti ansionmenetyskorvausten maksamisen.

Veimme asian FINE Vakuutuslautakunnan käsiteltäväksi. Toimme laajasti esiin lääketieteellisen selvityksen, jonka mukaan päämiehellämme ei ollut ennen ampumisvahinkoa psyykkistä oireilua ja että juuri hengenvaarallinen ampumistapahtuma sekä sen seurauksena syntyneet pysyvät kivut ja toimintakyvyn rajoitteet olivat johtaneet traumaperäiseen stressihäiriöön ja masennukseen.

FINE yhtyi keskeisiltä osin näkemykseemme. Lautakunta katsoi, että päämiehen psyykkinen oireilu oli syy-yhteydessä ampumisvahinkoon eikä oireilulle ollut osoitettavissa muuta todennäköisempää syytä. Lautakunta suositti vakuutusyhtiötä korvaamaan psyykkisen oireiston aiheuttaman työkyvyttömyyden myös 31.12.2021 jälkeiseltä ajalta aina marraskuuhun 2026 saakka.

Lisäksi lautakunta suositti ansionmenetyskorvausten uudelleenlaskemista korkeamman vuosityöansion perusteella, sillä pystyimme osoittamaa, että ilman vahinkoa jatkossa päämiehemme tulot olisivat nousseet.

Ratkaisussa todettiin myös, että traumaperäinen stressihäiriö oli seurausta hengenvaarallisesta ampumistapahtumasta. Pysyvän psyykkisen haitan sekä pysyvän fyysisen haitan arviointi katsottiin kuitenkin vielä ennenaikaiseksi, koska kaikkia hoitomahdollisuuksia ei ollut vielä käytetty.

Tapausreferaatti julkaistu asiakkaamme luvalla.

FINE FIN-71123-D7R5R

07/05/2026

Eilen oli harvinaisen mukava tilaisuus kokoontua yhteen vanhojen kollegoitteni ja ystävieni varatuomari Martti Mikkosen ja varatuomari Synnöve Amberlan kanssa. Olemme tunteneet vuosikymmeniä.

Tutustuin Synnöveen aikoinaan, kun olin itse potilasvahinkolautakunnassa lakimiesesittelijänä ja Synnöve puolestaan oli pitkäaikainen potilasvahinkolautakunnan jäsen. Meitä yhdisti tietty kriittisyys ja kova palo saada tapaukset ratkaistua aina oikeudenmukaisesti. Siitä ystävyytemme lähti liikkeelle.

Martti puolestaan teki aikoinaan pitkän uran Potilasvakuutuskeskuksessa ja sittemmin vuodesta 2009 lukien hän tuli toimistoni hommiin sivutoimisesti lähinnä kehitystehtäviin. Martti tituleerasi itseään myös toimistovaariksi. Pullan leipominen toimistomme väelle oli hänen bravuurinsa.

Martti asuu nykyään hoivakodissa fyysisen tilansa takia ja kävimme häntä siellä tervehtimässä ja juttelemassa pitkään hänen kanssaan.

Tapaaminen oli odotetusti oikein lämminhenkinen ja todella mieleenpainuva. Kiitos Synnövelle ja Martille!

Joni Siikavirta