Lakiasiaintoimisto Suomen Potilasvahinkoapu Oy

02/10/2026

Voittamamme lääkevahinkotapaus: Jokaisella on oikeus työntekoon. Vahingonrajoittamisvelvollisuus ei tarkoita velvollisuutta säilyttää oikeutensa osatyökyvyttömyyseläke-etuuteen Lääkevahinkovakuutuspoolin hyväksi

Lääkevahinkolautakunta antoi myönteisen ratkaisun erikoisessa ja vahingonkorvausoikeudellisesti kiinnostavassa asiassa, jossa oli kyse vahingonrajoittamisvelvollisuuden rajoista.

Päämiehellämme on Pandemrix-rokotteen aiheuttama narkolepsia, joka on korvattu lääkevahinkona. Narkolepsian vuoksi hänen työkykynsä on alentunut ja hän on vain osatyökykyinen. Tämän vuoksi hänelle maksetaan lääkevahinkovakuutuksesta korvausta narkolepsian aiheuttamasta ansionalenemasta.

Päämies on kuitenkin pystynyt hyödyntämään jäljellä olevaa työkykyään niin, että hänen ansiotulonsa nousivat työeläkeyhtiö Elon maksaman osatyökyvyttömyyseläkkeen ansaintarajan yli. Tämän vuoksi hän ei enää tosiasiassa saanut osatyökyvyttömyyseläkettä.

Tästä huolimatta Lääkevahinkovakuutuspooli vähensi maksamastaan ansionalenemakorvauksesta edelleen laskennallisen osatyökyvyttömyyseläkkeen, jota päämiehelle ei siis enää maksettu. Käytännössä tämä pienensi hänen lääkevahinkovakuutuksesta saamaansa ansionmenetyskorvausta noin 8.500 eurolla vuodessa.

Pooli vetosi vahingonrajoittamisperiaatteeseen. Sen mukaan päämiehen olisi tullut rajoittaa palkkatulonsa osatyökyvyttömyyseläkkeen ansaintarajan alapuolelle, jotta työeläkelakien mukainen etuus olisi säilynyt maksussa.

Emme hyväksyneet tällaista keinotekoista ratkaisua. Valitimme lääkevahinkovakuutuksen päätöksestä Lääkevahinkolautakuntaan.

Lautakunta oli kanssamme samaa mieltä. Sen mukaan vahingonkärsineeltä ei voida vahingon minimointivelvollisuuden perusteella edellyttää, että hän pidättäytyisi hyödyntämästä jäljellä olevaa työkykyään ansaintatarkoituksessa. Jokaisella on oikeus työntekoon, ja tällainen vaatimus käytännössä rajoittaisi tätä oikeutta.

Lautakunta suositti, ettei ansionalenemakorvauksesta vähennetä osatyökyvyttömyyseläkettä, johon päämies ei ansaintarajan ylittymisen vuoksi tosiasiassa ole oikeutettu.

Ratkaisu on vahingonkorvausoikeudellisesti kiinnostava ja oikea. Vahingonkärsineellä on velvollisuus pyrkiä rajoittamaan vahingon määrää, m***a se ei tarkoita, että keinotekoisesti tulisi minimoida yhden vakuutuslaitoksen korvausvastuu. Korvaus tulee maksaa tosiasiallisen menetyksen mukaisesti, kun vahinkoa kärsineen tulot nousevat. Hänen ei siis tarvitse ansaita vähemmän tai jättää jäljellä oleva työkykynsä käyttämättä säilyttääkseen muun etuuden.

Lääkevahinkolautakunnan lausunto LÄ 26/3N.

01/10/2026

Robson Lindbergin ja toimittaja Heli Bergiuksen kirjan "Näkymätön taistelu - Aivovammapotilaasta ironmaniksi" lämminhenkinen julkistamistilaisuus pidettiin 30.9.2026 Helsingissä. Tilaisuudessa oli paljon ihmisiä läsnä. Robson on elävä esimerkki siitä, miten vaikeastikin vammautunut ihminen voi sinnikkäällä ja positiivisella asenteella pärjätä elämässään. Ilman muita ihmisiä se ei onnistuisi. Luotettava sosiaalinen verkosto on tärkeä kelle tahansa, ja niin myös aivovamman saaneille ihmisille.

Robson on aivovammastaan huolimatta - tai ehkä juuri sen ansiosta - loistava esiintyjä. Keskustelimme Robsonin kanssa siitä, miten ihminen on psyykkis-fyysis-sosiaalinen olento, jonka elämässä kaikki vaikuttaa kaikkeen. Robsonin suurissa taisteluissa olin itse auttamassa vain pienessä sivuroolissa vakuutusasioiden kanssa. Kriittisille näkemyksilleni oli kuitenkin varattu kirjassa verraten paljon palstatilaa, mikä onkin kaikkien vakuutusongelmien kanssa painivien, sairaiden ja vammautuneiden ihmisten edun mukaista.

Kiitän Robsonia, Heliä sekä Robsonin lähipiiriä luottamuksesta ja siitä, että sain osaltani auttaa häntä vaikeuksien keskellä!

Joni Siikavirta
Potilasvahinkojuristi
Varatuomari, toimitusjohtaja
Luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja

30/09/2026

Yksityislääkäri koetti saada potilasvahingon kumotuksi, LIIPO ei hyväksynyt - myös kuluttajaoikeudellisista vaateista päästiin lopulta sovintoon

Kerroin TIKTOK-videolla hiljattain tapauksesta, jossa Potilasvakuutuskeskus oli katsonut yksityislääkärin tekemän polven tähystyksen lääketieteellisesti aiheettomaksi toimenpiteeksi, josta aiheutui asiakkaallemme korvattava potilasvahinko. Vaadin asiakkaan puolesta yksityislääkäriä palauttamaan asiakkaalle myös aiheettoman leikkauksen hinnan, koska sitä ei voida koskaan lain mukaan korvata potilasvakuutuksesta. Alkuperäisen hoidon hintaa voi vaatia kuluttajansuojalain 8 luvun mukaisen palveluksen virheen perusteella kokonaan tai osittain yksityislääkäriaseman hyvitettäväksi.

Lääkäri ei kuitenkaan suostunut palauttamaan hintaa, vaan valitti Potilasvakuutuskeskuksen päätöksestä liikenne- ja potilasvahinkolautakunnalle, mikä on harvinaista. Koska tiesin Potilasvakuutuskeskuksen ratkaisun tässä tapauksessa oikeaksi, emme asiakkaani kanssa tuhlanneet aikaa vastineen laatimiseen, vaan annoimme LIIPOn ratkaista asian lääkärin valituksen perusteella. LIIPO ei hyväksynyt lääkärin vaatimusta, vaan pysytti PVK:n päätöksen ja katsoi, että kyseessä oli aiheeton tähystystoimenpide, mm. koska konservatiivista hoitoa ei ollut ennen sitä kokeiltu tarpeeksi. Tämä on polven tähystysten osalta nykyään vallitseva käytäntö.

LIIPOn ratkaisun jälkeen esitin lääkärille uudelleen hinnanpalautusvaatimuksen korkoineen ja uhkasin, että vien asian muutoin asiakkaani puolesta käräjäoikeuteen, mikä aiheuttaisi vain hänelle turhia kuluja. Sovintoa edelsivät pitkähköt sähköpostineuvottelut lääkärin kanssa.
Tiiviiden neuvottelujen ansiosta asiassa päästiin lopulta toivottuun sovintoon. Yksityislääkäri ilmoitti suostuvansa palauttamaan leikkaushinnan korkoineen asiakkaalleni, kuten olin vaatinut. Lopulta sovintoneuvottelut sujuivat oikein hyvässä hengessä ja sovinnon jälkeen osapuolet voivat unohtaa mieltä vaivanneen asian ja mennä eteenpäin. Tämä onkin sovinnoissa usein rahaakin tärkeämpi puoli.

Referaatti julkaistu asiakkaamme luvalla ja sovintosopimusta noudattaen.

LIIPOn Dnro/1109/04.00/2025, TÄYSISTUNTO

Joni Siikavirta
Potilasvahinkojuristi
Varatuomari, toimitusjohtaja
Luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja

23/09/2026

TOIMISTOMME VOITTAMA TAPAUS - Vakuutusoikeus katsoi polven nivelrikon johtuneen työtapaturmasta

Toimistomme hoitamassa työtapaturma-asiassa saatiin merkittävä myönteinen ratkaisu vakuutusoikeudesta.

Päämiehemme vasen polvi oli vääntynyt voimakasenergisessä työtapaturmassa. Polvessa todettiin muun muassa eturistisiteen totaalirepeämä ja luuruhjeita, ja polvea jouduttiin myöhemmin hoitamaan useilla leikkauksilla. Vuosien kuluessa polveen kehittyi rustovaurioita ja nivelrikko.

Vakuutusyhtiö ei kuitenkaan hyväksynyt rustovaurioita ja nivelrikkoa korvattaviksi työtapaturman seurauksina. Myös tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan ratkaisu oli tältä osin kielteinen.

Toimistomme vei asian vakuutusoikeuteen.

Valituksessa vedottiin muun muassa siihen, että päämies oli tapaturman sattuessa nuorehko ja polvi oli ollut ennen työtapaturmaa oireeton. Rustovaurioon viittaavia löydöksiä oli todettu jo tapaturman jälkeisissä tutkimuksissa. Nivelrikko oli kehittynyt nimenomaan vammautuneeseen vasempaan polveen, kun taas oikeassa polvessa ei ollut todettu nivelrikkoa.

Vakuutusoikeus muutti tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan päätöstä.

Vakuutusoikeus katsoi, että vasemman polven rustovauriot sekä posttraumaattinen nivelrikko olivat todennäköisessä lääketieteellisessä syy-yhteydessä työtapaturmaan. Vakuutusoikeus kiinnitti arviossaan huomiota muun muassa tapaturman vammamekanismiin ja energiaan, polven oireistoon, kuvantamis- ja tähystyslöydöksiin, päämiehen nuorehkoon ikään sekä siihen, ettei toisessa polvessa ollut todettu nivelrikkoa.

Vakuutusyhtiö määrättiin korvaamaan päämiehellemme työtapaturman seurauksena aiheutuneet vasemman polven rustovauriot ja posttraumaattinen nivelrikko. Asia palautettiin vakuutusyhtiölle myös jatkokorvausten, kuten työkyvyttömyyden, sairaanhoito- ja tutkimuskulujen sekä ammatillisen kuntoutuksen, uudelleen arvioimista varten.

Vakuutusyhtiö velvoitettiin lisäksi korvaamaan päämiehen oikeudenkäyntikuluja vakuutusoikeudessa.

Ratkaisu osoittaa hyvin, että vakuutusyhtiön tai muutoksenhakulautakunnan kielteisestä päätöksestä on usein aiheellista valittaa. Erityisesti tapaturman ja myöhemmin todetun nivelrikon syy-yhteys voi edellyttää lääketieteellisen aineiston ja tapahtumaketjun huolellista kokonaisarviointia.

Lakiasiaintoimisto Suomen Potilasvahinkoapu Oy avustaa asiakkaita potilasvahinkojen lisäksi työtapaturma-, liikennevahinko-, lääkevahinko- ja muissa henkilövahinkoasioissa.

VAKUUTUSOIKEUDEN PÄÄTÖS H2070/2026

Tapausreferaatti julkaistu asiakkaamme luvalla.

19/09/2026

04/09/2026

𝐋𝐞𝐢𝐤𝐤𝐚𝐮𝐤𝐬𝐞𝐧 𝐚𝐢𝐤𝐚𝐧𝐚 𝐤𝐚̈𝐲𝐭𝐞𝐭𝐲𝐬𝐭𝐚̈ 𝐯𝐞𝐫𝐢𝐭𝐲𝐡𝐣𝐢𝐨̈𝐬𝐭𝐚̈ 𝐡𝐞𝐫𝐦𝐨𝐯𝐚𝐮𝐫𝐢𝐨 𝐣𝐚 𝐂𝐑𝐏𝐒 – 𝐏𝐨𝐭𝐢𝐥𝐚𝐬𝐯𝐚𝐤𝐮𝐮𝐭𝐮𝐬𝐤𝐞𝐬𝐤𝐮𝐬 𝐡𝐲𝐥𝐤𝐚̈𝐬𝐢, 𝐥𝐚𝐮𝐭𝐚𝐤𝐮𝐧𝐭𝐚 𝐬𝐮𝐨𝐬𝐢𝐭𝐭𝐢 𝐤𝐨𝐫𝐯𝐚𝐮𝐬𝐭𝐚

Toimistomme asiakas hakeutui hoitoon jalkaterän virheasennon vuoksi. Hänelle tehtiin laaja jalkaterän korjausleikkaus, jonka aikana käytettiin verityhjiömansettia 300 mmHg paineella.

Leikkauksen jälkeen asiakkaalle kehittyi voimakas hermoperäinen kipu. Myöhemmissä tutkimuksissa todettiin laajat hermovauriot, ja asiakkaalle kehittyi hermovaurion seurauksena CRPS-kipuoireyhtymä.

Potilasvakuutuskeskus hylkäsi korvaushakemuksen. Sen mukaan leikkaus oli toteutettu hyväksyttävän hoitokäytännön mukaisesti ja verityhjiön paine sekä käyttöaika olivat asianmukaiset. Keskus katsoi, ettei vahinkoa olisi voitu välttää hoidossa toisin toimimalla.

Veimme asian asiakkaamme puolesta Liikenne- ja potilasvahinkolautakunnan arvioitavaksi ja perustelimme muutoksenhakumme huolellisesti sekä juridisesti että lääketieteellisesti. Kyseenalaistimme erityisesti verityhjiön käytön: käytetyn paineen, käytön keston sekä sen, olisiko laaja leikkaus voitu toteuttaa tavalla, jolla hermovaurion riskiä olisi pienennetty.

Lautakunta päätyi asiakkaamme kannalta myönteiseen ratkaisusuositukseen.

Lautakunta katsoi näkemyksemme mukaisesti, että leikkauksessa käytetty 300 mmHg verityhjiöpaine ylitti huomattavasti vallitsevien suositusten mukaisen paineen. Lisäksi hoidossa oli useita kohtia, joissa olisi voitu toimia toisin hermovaurion riskin pienentämiseksi.

Lautakunnan mukaan kokenut ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri olisi toiminut toisin, jolloin asiakkaalle aiheutunut hermovaurio ja sitä seurannut CRPS-tyyppinen oirekuva olisivat todennäköisesti olleet vältettävissä.

Lautakunta katsoi kyseessä olevan korvattava potilasvahinko ja suositti Potilasvakuutuskeskusta maksamaan asiakkaalle potilasvakuutuslain mukaiset korvaukset.

Dnro/750/04.00/2025

Referaatti julkaistu asiakkaamme luvalla.

Tapaus osoittaa, että leikkauksen seurauksena syntynyt hermovaurio ja CRPS voivat tulla korvattaviksi potilasvahinkona, jos vahinko olisi asianmukaisella hoidolla voitu todennäköisesti välttää. Joskus vahinko voi vakavuutensa vuoksi tulla korvattavaksi myös hoidon ns. kohtuuttomana seurauksena.

Potilasvakuutuskeskuksen kielteinen korvauspäätös ei myöskään välttämättä tarkoita, ettei kyseessä olisi korvattava potilasvahinko. Kielteisen päätöksen perusteet kannattaa arvioida huolellisesti, erityisesti silloin, kun hoidon tai leikkauksen seurauksena on aiheutunut pysyvää haittaa.

www.potilasvahinkoapu.fi - Toimistomme kokeneiden potilasvahinkojuristien avulla Potilasvakuutuskeskuksen kielteinen päätös saadaan usein muuttumaan.

27/08/2026

Voittamamme potilasvahinkotapaus - väärä positiivinen diagnoosi syövän etäpesäkkeestä, yksityisen hoidon kulut ulkomailla korvattiin 27.8.2026

Asiakkaamme (s.1986) oli kärsinyt noin 5 vuoden ajan ylävatsavaivoista ja painonlaskusta. Mahalaukun tähystystutkimuksessa todettiin tuumorilöydös, josta otettujen näytteiden perusteella todettiin adenokarsinooma. TT-tutkimuksen perusteella maksassa todettiin löydös, jota pidettiin syövän etäpesäkkeenä. Asiakkaallemme kerrottiin syövän muuttuneen parantumattomaksi, sillä etäpesäkkeistä mahasyöpää ei lähtökohtaisesti leikata. Koepalan ottoa maksamuutoksesta ei pidetty tarpeellisena. Asiakkaasta tehtiin lähete palliatiiviseen hoitoon.

Asiakas kuitenkin hakeutui tutkimuksiin toiseen kotimaahansa Turkkiin, jossa tehdyssä leikkauksessa poistettiin mahalaukku ja imusolmukkeet. Leikkauksessa ei nähty syövän levinneisyyttä mahalaukun ulkopuolelle. Maksa tutkittiin, eikä muutos ollut pahanlaatuinen.

Asiakkaamme haki korvausta potilasvakuutuksesta, m***a Potilasvakuutuskeskus ei maksanut mitään korvauksia.

Valitimme asiakkaamme puolesta huolellisesti perustellen liikenne- ja potilasvahinkolautakuntaan (LIIPO). Virhe oli, että maksan etäpesäkkeeksi tulkittua muutosta ei varmennettu koepalalla, vaan asiakas siirrettiin palliatiiviseen hoitoon, eli hänen kerrottiin kuolevan levinneeseen syöpään. Ulkomailla asiakkaallemme tehtiin vatsalaukun poistoleikkaus ja annettiin sytostaattihoidot, joiden ansiosta sairaus parani täysin.

Mielestämme Potilasvakuutuskeskuksen näkemys, jonka mukaan virheestä ei olisi aiheutunut mitään henkilövahinkoa, oli ilmiselvästi väärä. Asiakkaallemme aiheutui ainakin tilapäistä psyykkistä haittaa ja ylimääräisiä hoitokuluja ulkomailla. Asiakkaallemme oli käytännössä kerrottu, että hän tulee kuolemaan kuukausien sisällä. Vaikka pääsääntöisesti omatoimista hakeutumista yksityiseen hoitoon ei korvatakaan potilasvakuutuksesta, oli tässä tapauksessa kyseessä kuitenkin erittäin vakavan sairauden hoidon lopettaminen virheellisen diagnoosin vuoksi, ja vahingonkärsineen omatoimisuus erittäin todennäköisesti pelasti hänen henkensä. Hoitamattajättämispäätöksen seurauksena vakava sairaus jäi ilman asianmukaista hoitoa. Turkissa aiheutuneet kustannukset olivat suoraan seurausta sairauden hoitamattomuudesta aiheutuneesta henkilövahingosta, ja ne tuli mielestämme siten korvata.

Liikenne- ja potilasvahinkolautakunta arvioi vaatimuksemme mukaisesti, että kyseessä oli korvattava potilasvahinko. TT-tutkimuksessa havaittu maksan muutos diagnosoitiin virheellisesti syövän etäpesäkkeeksi. Parantamiseen tähtäävästä syövän hoidosta luovuttiin. Väärällä maksametastaasin diagnoosilla oli lautakunnan mukaan osin vaikutusta syövän hoidon sisältöön, m***a hoidon lopputulokseen tai sen ennusteeseen sillä ei todennäköisesti ollut vaikutusta. Väärästä diagnoosista lautakunta katsoi aiheutuneen lievää tilapäistä psyykkistä haittaa sekä ylimääräisiä sairaanhoidon kustannuksia, jotka lautakunnan näkemyksen mukaan tulevat potilasvakuutuksesta korvatavaksi.

Lautakunnan mukaan tilapäinen psyykkinen haittaa jäi kuitenkin asteeltaan lieväksi, koska oikea tieto taudin luonteesta selvisi jo muutaman viikon päästä. Lautakunta pitää asianmukaisena korvauksena potilasvahingosta aiheutuneesta tilapäisestä psyykkisestä haitasta 500 euroa.

Lautakunta totesi, että yksityisellä sektorilla tehdyistä tutkimuksista ja annetuista hoidoista aiheutuneet hoitokustannukset voidaan korvata potilasvakuutuksesta täysimääräisesti, mikäli muun kuin julkisen terveydenhuollon käyttäminen on lääketieteellisesti perusteltua tai mikäli vahingonkärsineellä on erityisiä syitä käyttää yksityisiä terveyspalveluja. Erityisenä syynä on pidetty esimerkiksi sitä, ettei tarvittavaa hoitoa voida toteuttaa julkisen sairaanhoidon piirissä.

Lautakunnan näkemyksen mukaan tässä tapauksessa oli kohtuullista, että asiakkaallemme korvataan Turkissa annetun hoidon ja tehtyjen tutkimusten johdosta aiheutuneet sairaanhoitokustannukset täysimääräisesti siihen ajankohtaan saakka, kunnes taudin oikea luonne selvisi ja on todettiin, että syöpä on edelleen hoidettavissa. Tässä vaiheessa asiakkaallamme olisi lautakunnan käsityksen mukaan ollut mahdollisuus palata takaisin Suomeen, jossa hänen syöpähoitojaan olisi voitu jatkaa julkisessa terveydenhuollossa.

LIIPO I JAOSTO
21.8.2026
Dnro/724/04.00/2025

Toimistomme pitää ratkaisua osittain oikeana. Psyykkisen haitan korvaus on mielestämme kuitenkin ehdottomasti liian pieni ottaen huomioon, että nuorehko asiakkaamme joutui jo hyvästelemään läheisensä. Ulkomailla toteutettujen yksityisten hoitokulujen korvaamisen osalta ratkaisu on periaatteellisesti merkittävä. Mielestämme hoitokulut ulkomailla kuitenkin tulisi korvata loppuun saakka, koska on kohtuutonta olettaa, että henkilö palaisi oikean diagnoosin saatuaan takaisin hoidettavaksi Suomeen sairaalaan, jossa hänet oli jo "tuomittu kuolemaan". Asiassa saatetaan harkita vielä oikeudellisia jatkotoimia.

Tapausreferaatti julkaistu asiakkaamme luvalla.

www.potilasvahinkoapu.fi - Suomen kokeneimmat potilasvahinkojuristit